Internetin käytössä Suomi häviää muille Pohjoismaille
Internetiä käytetään meillä keskimäärin harvemmin kuin Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Käyttäjäryhmät myös jakautuvat selvemmin iän ja koulutuksen mukaan, paljastaa sosiologi Pekka Räsäsen tuore tutkimus.
– Internetin yleistymistä pidetään yleensä myönteisenä demokratiakehityksen kannalta, Räsänen taustoittaa. – Kansainväliset tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että internet ei lisää demokratiaa mitenkään automaattisesti. Sen sijaan näyttäisi syntyvän erilaisia käyttäjäryhmiä, joissa heijastuvat ikä-, koulutus- ja varallisuuserot.
Räsänen toimii tutkijatohtorina Suomen Akatemian rahoittamassa "Kulutuksen muuttuvat tunnuspiirteet" -hankkeessa, joka käynnistyi vuoden 2006 alussa ja on nyt puolivälissä. Tutkimuksen pääteemoja ovat informaatioteknologian ja kulttuurin kulutus suomalaisissa kotitalouksissa.
Internetin osalta Räsänen on tehnyt vertailua Pohjoismaiden välillä. Aikavälin 2002–2004 kattavat European Social Survey -kyselytutkimukset ja Suomesta kerätyt Suomi 1999 ja 2004 -aineistot osoittavat, että informaatioyhteiskunnaksi profiloitunut Suomi laahaa netin käytössä muiden perässä.
– Muihin Pohjoismaihin verrattuna olemme vähiten aktiivisia netin käyttäjiä, Räsänen sanoo. – Suomessa myös ikä ja koulutustausta vaikuttaa netin käyttöön enemmän kuin muualla. Koulutetut käyttävät meillä enemmän internetiä suhteessa vähemmän koulutettuihin. Ero muihin Pohjoismaihin ei ole suuri, mutta havainto on silti mielenkiintoinen.
– Koulutus näyttäisi myös vaikuttavan informaatioteknologian käyttötarkoituksiin. Paremmin koulutetut käyttävät informaatioteknologiaa osana työtä, oppimista ja matkailua. Vähemmän koulutetuilla käyttö tapaa painottua viihteeseen. Tästä ei tosin ole vielä edustavaa aineistoa olemassa.
Räsänen kuitenkin uskoo, että resurssit esimerkiksi internetpohjaiseen etätyöskentelyyn ovat olemassa, eikä tietoyhteiskunnan tilasta kannata hirveästi huolestua. – Pitäisi muistaa, että uuden teknologian käyttöönotto ei tapahdu hetkessä, vaan se vie aikaa.
Kulttuurin kulutus pysynyt ennallaan
– Kulttuurin kulutus on laaja kenttä, jossa tutkijan on tehtävä rajauksia, Räsänen sanoo. – Itse olen keskittynyt kolmeen alueeseen: teatterin, oopperan ja muun korkeakulttuurin kulutukseen, lehtien ja kirjallisuuden kulutukseen ja lisäksi matkailuun.
Räsänen on arvioinut kulutuksen trendejä Suomi 1999 -kyselyaineiston, tämän pohjalta vuonna 2004 toteutetun uusintakyselyn ja Tilastokeskuksen 1980-luvun puolivälistä 2000-luvun alkuun ulottuvien aineistojen pohjalta. Kulttuurin kulutus ei Räsäsen mukaan ole muuttunut mainittavasti viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Tulotaso vaikuttaa kulutustottumuksiin kuten ennenkin.
– Suomi on keskiluokkaistunut, mutta kun tarkastellaan kulutusta, eriarvoisuus kotitalouksien välillä näyttää pikemminkin kasvaneen kuin vähentyneen, Räsänen huomauttaa. – Tähän on syynä hintatason nousu. 80-luvulla pienempituloiset pystyivät käyttämään enemmän rahaa kulttuuriin kuin nyt, koska esimerkiksi asuntojen hinnat ja asuinkustannukset olivat alhaisemmat.
Eriarvoisuus koskee myös perhetyyppejä. – Vaikka 40 prosenttia suomalaisista kotitalouksista on nykyisin yksinasuvia, perinteisiä ydinperheitä suositaan hinnoittelussa. Esimerkiksi kahden hengen hotellihuone on vain 10–15 prosenttia yhden hengen huonetta kalliimpi. Tämä merkitsee rakenteellista säästöä ydinperheille.
Jatkossa Räsänen aikoo tutkia mediakäyttöä laajemmin Pohjoismaissa ja tehdä eurooppalaista vertailua kulttuurin kulutuksesta.
Tuukka Välimäki