Lääketiedepäivät aloitti kantasolututkimuksella
Turun lääketiedepäivät ovat paitsi osa tulevien lääkärien koulutusta, myös tutkimuksen huipputapahtuma. Tieteellinen symposium paneutui pohtimaan muun muassa kantasolujen huimia mahdollisuuksia.
- Jos uusimmat koehavainnot voidaan saada pätemään ihmisen kohdalla, saatamme pian elää 160-vuotiaiksi, vitsaili lääketieteellisen biokemian professori Risto Penttinen.
- Molekyylien tasolla ihmisen elinikä voitaisiin periaatteessa jo nyt tuplata. Eläinkokeissa on havaittu, että tietty geeni voi kasvattaa yksilön elinikää jopa viisinkertaiseksi, vahvisti Turun lääketiedepäiville osallistunut tohtori Darwin J. Prockop New Orleansista Tulanen yliopistosta.
Vuosittain järjestettävät lääketiedepäivät alkoivat tiistaina tieteellisellä kantasolusymposiumilla. Kantasolujen tutkimus ja käyttö on viime vuosina herättänyt kiivasta polemiikkia tieteen etiikasta. Lääketieteelle kantasolututkimus kuitenkin avaa uusia mahdollisuuksia. Tutkimus ei yksinään pyri pidentämään ihmisten elinikää, vaan jopa tärkeämpää on parantaa koko elinkaaren aikaista elämänlaatua. Professori Penttisen mukaan tämän hetken polttavin tutkimusteema on kantasolujen osuus syövän synnyssä ja hoidossa. Aihepiirin tiimoilta jaettiin tämän vuoden Nobelin lääketieteen palkinto.
Kantasolut ovat soluja, jotka eivät vielä ole mukautuneet mihinkään tehtävään. Kantasoluoperaatioilla on siksi mahdollista luoda teoriassa mitä tahansa kudosta. Bostonin MIT-yliopiston tohtori Sharon Gerecht-Nirin mukaan aivot ovat vaikein korjauskohde, vaikkakaan ei mahdoton.
- Kaikki kehon kudokset pystyvät korjaamaan itseään, mikä on puhtaasti biologinen tosiasia. Kun lääketiede oppii kontrolloimaan ja ymmärtämään kantasolujen sekä eri ärsykkeiden toimintaa tarpeeksi, luonnollisesti hidasta itsekorjausprosessia voidaan ratkaisevasti nopeuttaa, tohtori Gereth-Nir totesi.
Ruotsin Karoliinisen instituutin tutkijan Kirsty Spaldingin mukaan ratkaisevan tärkeää kantasoluoperaatioissa on saada solut integroitumaan kudoksen muihin soluihin. Spalding luennoi lääketiedepäivien symposiumissa havainnoistaan, joita hän on tehnyt aivojen neuroneista C14 –isotooppia käyttäen. Tutkimuksen myötä on huomattu, että suhteellisen pysyvinä pidetyt neuronit pystyvät uudistumaan aiemmin luultua tehokkaammin.
Tunnetuin esimerkki kantasolujen hoitokäytöstä ovat luuydinsiirrot. Niitä on tehty TYKSissa jo yli 20 vuotta. Dosentti Ilkka Kantolan mukaan siirtoja tehdään Turussa vuosittain viitisen kappaletta. Luovuttajan tai potilaan omia kantasoluja siirretään muutamia kymmeniä. Tähän mennessä yli 500 potilasta on TYKSissa saanut kantasoluhoitoa.
Järjestelytoimikunnan puheenjohtajana toimiva Kantola on tyytyväinen siihen, että tiedepäivät auttavat edelleen kehittämään täkäläistä osaamista. Ne tuovat yliopistollekin hyödyllistä tutkimustietoa alan huippujen myötä. Tapahtuma on osa lääkäriopiskelijoiden koulutusta ja kiinnostaa laajalti. Kantolan mukaan tiistai-aamun luennoilla kuulijoita olikin ruuhkaksi asti.
Ilkka Kantola muistuttaa, että tieteelliset symposiumit poikivat myös kansainvälistä yhteistyötä. Esimerkiksi tutkijavaihtoa toteutetaan tulevaisuudessa niiden kontaktien avulla, joita tieteilijöiden kokoontumiset ovat omiaan luomaan.
Lääketiedepäivät jatkuvat torstaihin saakka. Ohjelma on luettavissa osoitteessa http://www.turunlaaketiedepaivat.info.
Rami Nieminen