Laseri-tutkimus etsii riskitekijöitä elintavoista
Suomalainen LASERI -tutkimus on maailman suurin pitkittäistutkimus, jossa on seurattu alun perin yli 3500 lasta ja nuorta yli 20 vuoden ajan lapsuudesta aikuisuuteen. Tutkittavilta on mitattu laajasti sydäntautien riskitekijöitä ja elintapoja.
Suomalainen Lasten ja Nuorten Aikuisten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -projekti (LASERI, The Cardiovascular Risk in Young Finns Study) on yksi maailman suurimmista ja pitkäkestoisimmista tutkimushankkeista, jossa tutkitaan kardiovaskulaarisairauksien riskitekijöiden muovautumista lapsuudesta aikuisuuteen. Mukana ovat Turun, Tampereen, Kuopion, Helsingin ja Oulun yliopistojen tutkimusryhmät.
LASERI -tutkimuksessa on selvitetty elinikäisen liikuntaharrastuksen yhteyttä keskivartalolihavuuden ilmaantuvuuteen. Lihoamisen riski oli suurin niillä nuorilla aikuisilla, jotka olivat olleet lapsuudessa liikunnallisesti aktiivisia, mutta joiden liikuntaharrastus oli aikuistuessa hiipunut. Riski on lisääntynyt myös niillä henkilöillä, jotka olivat olleet liikunnallisesti passiivisia koko ikänsä.
Tutkimuksessa oli mukana 1319 tervettä 30-39-vuotiasta suomalaista naista ja miestä, joiden riskitekijöitä ja elintapoja on seurattu toistuvin tutkimuksin vuodesta 1980 lähtien.
Tutkimusta koordinoivat dosentti Olli Raitakari ja professori Jorma Viikari Turun yliopistosta.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Medicine and Science in Sports and Medicine lehdessä. Yang X, Telama R, Viikari J, Raitakari OT. Risk of obesity in relation to physical activity tracking from youth to adulthood. Med Sci Sports Exerc. 2006 May;38(5):919-25.
Depressio-oireet yhteydessä sydäntautiriskiin
LASERI -tutkimuksessa on myös löydetty lisää todisteita depressiivisten oireiden ja lisääntyneen sydäntautiriskin yhteydestä. Nuorilla aikuisilla lisääntyneet masentuneisuusoireet ovat yhteydessä suurentuneeseen veren CRP-pitoisuuteen. CRP:n eli C-reaktiivisen proteiinin pitoisuuden suureneminen on yleensä merkki elimistön tulehdustilasta, ja se on liitetty myös sydäntautien ja diabeteksen riskiin.
CRP-pitoisuuden ja depression välisiä yhteyksiä selvittelevään osatutkimukseen osallistui 1201 nuorta aikuista, joiden depressioireiden määrää ja laatua oli selvitetty vuosina 1992 ja 2001.
Depressio-oireiden ja CRP pitoisuuden yhteys selittyi osin lihavuudella, sillä ylipainoisuuteen liittyi sekä CRP pitoisuuden suurentuminen ja depressioireiden lisääntyminen.
Tutkimustulos julkasitaan Psychological Medicine lehdessä. Elovainio M, Keltikangas-Järvinen L, Pulkki-Råback L, Kivimäki M, Puttonen S, Viikari L, Räsänen L, Mansikkaniemi K, Viikari J, Raitakari OT. Depressive symptoms and C-reactive protein: The Cardiovascular Risk in Young Finns Study. Psychol Med. 2006 Apr 20;:1-9 [Epub ahead of print]