Omasta elämästä myyntituote
Kansalainen muuttuu yrittäjäksi uudenlaisen markkinatalouden maailmassa. Käynnissä on kaikkien sota kaikkia vastaan. Raha määrittää kaikkia tekemisiämme ja vapaus tarkoittaa enää vain pääomien vapautta. Turun yliopistolla järjestetyssä monitieteellisessä seminaarissa pohdittiin, mitä ihmiselle kuuluu markkinavoimien määrittämässä nyky-yhteiskunnassa?
Yleisen kirjallisuustieteen professori Liisa Saariluoma Turun yliopistosta totesi markkinavoimien määrittävän monella tapaa sitä uutta järjestystä, jossa nyt eletään. Yritysmaailmasta tutut termit leviävät hänen mukaansa joka elämänalalle ja jokaisen tulisi löytää itsestään oma sisäinen yrittäjyytensä. Kansalaiset eivät enää tee yhteistyötä paremman elinympäristön puolesta, vaan kilpailevat yrittäjinä toisiaan vastaan. Saariluoma pohti mitä on tapahtunut kansalaisuudelle. Hän kyseenalaisti myös Suomen näkemisen yksioikoisesti taloudesta ja hallinnosta koostuvana toimintakokonaisuutena nimeltä Oy Suomi Ab.
- Tarvitaan myös sellaista kysymyksenasettelua, että mitä ihmiselle kuuluu tässä uudessa järjestyksessä. Siihen kirjallisuuden tutkijallakin voi olla jotain sanottavaa. Usein analysoidaan vain mitattavia ilmiöitä ja unohdetaan ihmisen kokemusmaailma, Saariluoma painottaa.
Hänen mukaansa kirjallisuustieteellä on ihmisen kokemusmaailmasta paljon sanottavaa. Kirjallisuustiede ei katoa mihinkään erilliseen esteettiseen maailmaan, vaan käsittelee juuri sitä, miltä ihmisestä tuntuu elää tässä maailmassa.
Saariluoma puhui perjantaina 17. helmikuuta kaksipäiväisessä "Minä ja markkinavoimat" -seminaarissa. Monitieteisessä seminaarissa oli puhumassa asiantuntijoita muun muassa poliittisen historian, sosiologian, kognitiotieteiden ja taidehistorian aloilta. Kaikki seminaarin puhujat pohtivat eri näkökulmista sitä, mitä muutoksia ihmisen itseymmärryksessä on tapahtunut uudenlaisen markkinatalouden maailmassa.
Markkinavoimien ohjauksessa
Markkinavoimat nähdään usein mystisinä ja anonyymeinä voimina. Saariluoman mukaan kuitenkin sijoittajat antavat markkinavoimille kasvot. Pääomat sijoitetaan siten, että niistä saadaan mahdollisimman suuri tuotto. Pääomien vapaa liikkuvuus aiheuttaa Saariluoman mukaan kuitenkin työntekijöille kärsimystä, sillä he jättävät taakseen osan identiteettiään joutuessaan muuttamaan työn perässä esimerkiksi toiseen maahan. Vapaus on nykyään pääomien vapautta, ei yksityisen ihmisen.
- Ehkä tuloksena on toimivat työmarkkinat, mutta ei missään nimessä hyvinvoiva yhteiskunta, huomautti emeritusprofessori Jorma Kalela Turun yliopiston poliittisen historian laitokselta.
Elämästä on tullut Saariluoman mukaan sellaista, että kaikki on kaupan. Kaikkea voidaan ostaa ja myydä. Esimerkiksi elämyksiä tai persoonallisia ominaisuuksia voidaan ostaa erilaisilta palvelun tuottajilta.
- Olemme tuotteistaneet jo oman elämämme, Kalela pohti. Esimerkiksi elämän tuotteistamisesta hän otti portfolion.
Seminaarin järjesti Turun yliopiston yleisen kirjallisuustieteen laitos ja kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallinen tutkijakoulu.
Heidi Hukkanen