Seilin sairaalassa yhdistyivät kurinpito ja diagnostiikka
Valtiotieteiden tohtori Jutta Ahlbeck-Rehnin Åbo Akademissa valmistunut väitöskirja sai Statsrådet Mauritz Hallberg -palkinnon.
Vuonna 2006 väitellyt Ahlbeck-Rehn toimii tutkijana Turun yliopiston sosiologian laitoksella. Hän vastaanotti Ruotsalaisen kirjallisuuden seuran myöntämän 15 000 euron palkinnon Helsingissä 16.5.
Palkittu väitöskirja on nimeltään "Diagnostisering och disciplinering. Medicinsk diskurs och kvinnligt vansinne på Själo hospital 1889–1944". Väitöstutkimuksen aiheena ovat psykiatrisen diagnostiikan ja kurinpidon väliset yhteydet Seilin sairaalassa 1900-luvun vaihteen molemmin puolin. Tutkimus kohdistuu mielisairaiksi määriteltyihin naispotilaisiin, joita sisäänotettiin Seilin sairaalaan vuosina 1889–1944 lähes kaksisataa.
– Olin kiinnostunut naiseuden ja psykiatrian kytköksistä 1800-luvulla. Tavallisesti tämän aihepiirin tutkimus ohjautuu Englantiin ja mannermaalle. Mietin, kuinka voisin tutkia asiaa Suomessa, Ahlbeck-Rehn taustoittaa. – Kollega historian laitokselta ehdotti, että tutustuisin Seilin sairaalan arkistoihin.
Arkistot kiinnostivat kymmenen vuoden ajan. Niiden pohjalta valmistui pro gradu -työ ja sittemmin väitöskirja. – Väitöstutkimuksessani tarkastelin lähinnä sisäänottoasiakirjoja, joissa kartoitetaan potilaan elämää ja mielentilaa. Pyrin kytkemään mielisairauden rakentamisen aikaan, paikkaan ja yhteiskunnalliseen muutokseen.
– Mielisairaus on liikkuva kategoria, Ahlbeck-Rehn huomauttaa. – Keskeistä taudin rakentamisessa on eronteko terveisiin ja normaaleihin. Tutkimuksessani osoitan, ettei mielisairautta määritellyt 1800-luvulla vain lääketiede, vaan siihen osallistuivat erilaiset yhteiskunnalliset tahot kunnanlääkäreistä pappeihin ja naapureihin. Usein mielisairaus kytkettiin moraalittomuuteen ja seksuaalisuuteen. Osoitan myös, kuinka hulluus sukupuolistettiin lääketieteen, kunnan ja yhteiskuntapolitiikan kohtauspisteissä.
Tutkimuskohde Seilistä akateemiseen maailmaan
Nyt Ahlbeck-Rehn työskentelee tutkijana Euroopan komission rahoittamassa Knowledge, Institutions and Gender -projektissa, jossa tutkitaan tiedontuottamisen rakenteita ja kulttuureja suhteessa sukupuoleen. Mukana on viisi Euroopan maata.
– Tutkimme luonnontieteiden ja yhteiskuntatieteiden tutkijoita ja heidän tieteellisiä yhteisöjään. Tarkoituksena on selvittää, mitä ihmisille merkitsee olla tieteentekijä, kuinka tutkimusta tehdään ja millaisia tutkijoiden urakehitysmahdollisuudet ovat. Pyrimme täten myös tutkimaan kansallisia eroja tutkijoiden työuralla ja tutkimuksenteon organisatorisissa rakenteissa.
Projektin kantava ajatus on länsimaiden ja entisten sosialistimaiden olosuhteiden ja kulttuurien vertailu. Jälkimmäisistä mukana ovat Tsekki ja Slovakia. Yhtenä päämääränä on myös feministisen tutkimuksen aseman kohentaminen.
– Entisillä sosialistimailla on kova halu nostaa naistutkimusta esiin, Ahlbeck-Rehn kertoo. – Siellä tutkimuksen lähtökohdat ovat poliittisemmat kuin meillä. Perinteisesti patriarkaalisessa tieteen maailmassa halutaan nyt muutosta.
Tieteensosiologia ja tiedontuottamisen yhteydet sukupuoleen kuuluvat Ahlbeck-Rehnin tutkimusintresseihin, mutta tulevaisuudessa hän palaisi mielellään sairauden ja terveyden tutkimuksen sekä historiallisten aineistojen pariin. – Nyt jatko on pitkälti rahoituksesta kiinni. Ainakin toistaiseksi pysyn Turun yliopistolla, Ahlbeck-Rehn lupaa.
Tuukka Välimäki