Blogit ja wikit villitsevät opetuksessa
Mobiiliteknologian uudet muodot tekevät tuloaan suomalaisiin kouluihin. Blogit ovat jo tuttuja presidenttiehdokkaiden kampanjoista, mutta tulevaisuuden opinahjoissa ne ovat vasta ensimmäinen askel.
Riitta Suomisen ja Satu Nurmelan mukaan blogit ja wikit ovat tekemässä läpimurtoaan opetuksen välineinä.
- Blogit herättävät nyt valtavasti kiinnostusta, vaikka niitä käytetään vasta melko vähän opetuksessa. Ehkä jo vuoden päästä ne ovat huomattavasti yleisempiä, Turun täydennyskoulutuskeskuksen suunnittelija Nurmela toteaa.
-Itse asiassa blogit ovat jo melko vanha verkon käytön muoto. Wikit sen sijaan ovat vasta todenteolla tulossa julkisuuteen, Suominen tarkentaa. Hänen mukaansa blogeista on tullut lyhyessä ajassa valtavan käytetty ja tunnettu informaatioväline. Esimerkiksi lähes jokainen presidenttiehdokas on ottanut tavakseen kertoa kuulumisiaan verkkosivuilleen liitetyssä blogissa. Suomisen mielestä wikien potentiaali on vielä pitkälti hyödyntämättä.
Blogi on käytännössä sähköinen päiväkirja, jota tekijä päivittää muiden verkon käyttäjien luettavaksi ja kommentoitavaksi. Wikeistä tunnetuin esimerkki on internetissä toimiva avoin tietosanakirja Wikipedia. Se toimii blogia enemmän avoimen hypertekstidokumentin tapaan. Wikipediaan lukijat voivat esimerkiksi lisätä tietoa hakusanoista ja näin laajentaa tietokantaa jatkuvasti.
Verkko-opetus aktivoi oppimaan
Keskiviikkona ja torstaina Turun yliopistossa pohdittiin mm. wikien ja blogien käyttöä opetuksessa, kun Pedagogisia verkkoja kokemassa –seminaari kokosi yhteen alan asiantuntijoita. Interaktiivinen periaate oli käytössä myös itse seminaarissa. Kuulijat saattoivat esitysten ja paneelien aikana esittää kommentteja tekstiviestein, jotka näkyivät kaikille luentosalin näytöllä.
Nurmela ja Suominen ovat yhdessä julkaisseet vastikään Verkko-opettajaksi viikossa –kirjan, jossa tekijät ohjaavat viestintäteknologian käyttöönottoa kouluopetuksessa. Suomisen mukaan mobiilit koulutusratkaisut tulevat muuttamaan oppimista, vaikka eivät välttämättä säästä suoraan rahaa.
- Itse asiassa verkko-opetus vie enemmän aikaa kuin perinteinen kontaktiopetus, Suominen myöntää. Hänen mukaansa sen vahvuudet ovatkin muualla.
- Perinteinen opetus antaa ensin vastaukset ja kysyy sitten vasta kysymykset. Verkko-opetuksessa tehdään toisinpäin. Verkossa aktiivisuus löytyy oppijasta itsestään. Samalla viestintä muuttuu monenkeskisestä kahdenväliseksi, minkä opiskelijat kokevat huomattavasti tehokkaammaksi, Suominen maalailee.
Mobiilista tulossa kiinteä osa oppimista
Seminaarissa puhuneen Laura Naismithin mukaan maailma on muuttumassa mobiiliksi. Hän tutkii Birminghamin yliopistossa mobiiliteknologian opetussovelluksia.
Hänen mielestään nykyään korkeakouluissa aloittavat opiskelijat edustavat ensimmäistä sukupolvea, joka on tottunut mobiilien välineiden jatkuvaan läsnäoloon ja käyttöön. Mobiiliksi hän määrittelee kännyköiden ohella mm. kannettavat mp3-soittimet ja taskupelikoneet. Uutta tekniikkaa määrittelee henkilökohtaisuus ja kannettavuus, kun taas vanhaa tekniikkaa Naismith kuvailee adjektiiveilla jaettu ja staattinen.
Tutkijan visiossa mobiili on lähivuosina osa jokapäiväistä kulttuuria, joka tuo opetukseen pienen mutta tärkeän lisäarvon.
- Tavoitteena on interaktiivisuuden myötä laskea osallistumisen kynnystä ja saada aikaan entistä tärkeämpiä oppimisprosesseja.
Mobiilit oppimisteknologiat sopivat etenkin oppilaille, jotka eivät välttämättä loista sosiaalisilla taidoillaan. Riitta Suominen vitsailikin torstaina, että ne ovat kuin luotuja suomalaisille.
Kuvassa mobiiliteknologiantutkija Laura Naismith
RN