Nationalismi nostaa päätään Japanissa
Japanissa etsitään uusien historiatulkintojen kautta kansallista identiteettiä. Etenkin aikakauslehdet viljelevät runsaasti revisionistista historiapolitiikkaa.
Japani on muuttunut merkittävästi viimeisten 15 vuoden aikana. Neonationalistiset trendit ovat alkaneet viehättää erityisesti pirstaleisen identiteetin omaksuneita nuoria. Samalla maan imperialistisen historian uudelleentulkintaa vaativat äänet ovat jatkuvasti voimistuneet. Viime vuonna 2. maailmansodan aikaisia hirmutekoja vähättelevät uudet historiankirjat ajoivat Japanin lähes avoimeen konfliktiin Kiinan kanssa. Myös Etelä-Korea on paheksunut maan asennetta sodan aikana seksiorjiksi pakotettuja korealaisnaisia kohtaan.
Kiistelyä jo 50-luvulta asti
- Nykyään Japanissa on menossa jo kolmas oppikirjadebatti, totesi professori Steffi Richter Turun yliopiston Society and Security in East Asia –seminaarissa 18. tammikuuta. Richter toimii japanologian professorina Leipzigin yliopistossa Saksassa. Hänen tutkimusintressinsä kattavat laajalti japanilaisen kulttuurin ja identiteetin.
- Jo 50-luvulla esiintyi väitteitä, joiden mukaan historiallinen materialismi hallitsee historiankirjoitusta, Richter kertoi. 1953 Japanin valtio aloitti oppikirjojen sisällön systemaattisen tarkistuksen. Niiden avulla imperialistiset viittaukset historiaan haluttiin kitkeä. Toisen vaiheen aloittivat 1982 revisionistiset tutkijat, jotka tahtoivat muuttaa esimerkiksi Japanin käymiä valloitussotia koskevaa kielenkäyttöä lievemmäksi.
Nykyään kannattajia keräävä moderni nationalismi on Richterin mukaan samaan aikaan paikallista ja globaalia. Siinä yhdistyvät traditionaaliset arvot ja toisaalta arvotyhjiössä elävä konsumeristinen kulttuuri.
Wascismi luo konnotaatioita fasismiin
1980-luvulta alkaen Japaniin on syntynyt suuri määrä aikakauslehtiä, jotka tarjoavat etenkin nuorille aikuisille oppikirjoista poikkeavaa kuvaa maan historiasta. Richterin mukaan populistinen media pyrkii rakentamaan uutta identiteettiä kansakunnan herätetyn muistin varaan. Lehdet ovat nostaneet esille mm. sotaveteraanien tarinoita uudella tavalla.
Eräs merkittävimmistä uutta ideologiaa tarjoilevista julkaisuista on Wascism-lehti. Sitä julkaisee japanilainen mediaguru Kabayashi Yoshinori, joka aiemmin on toiminut myös revisionistia historiateoksia tuottaneessa yhdistyksessä. Sen julkaisuissa Japani kävi 1900-luvulla puolustussotaa läntistä valtaa vastaan. Lehdessään Yoshinori on kehitellyt wascismiksi kutsumaansa ideologiaa. Nimenä wascismi viittaa egoismiin, mutta yhdistelee itseensä myös fasismia, patriotismia ja yhteiskunnallisen harmonian tavoittelua.
Konservatiivinen kieli herättää huomiota
Wascism-julkaisua lukevien keski-ikä liikkuu 30-34 vuoden välillä. Richterin mukaan monet nuoret aikuiset ovat valmiita jakamaan lehden käyttämän neokonservatiivisen kielen. Tähän hän näkee useita syitä. Ensinnäkin perinteisen vasemmiston argumentit ovat nuorten mielestä avuttomia, sillä ne lähinnä jatkavat vanhoja kategorisia tulkintoja ylittämättä perinteistä vasemmisto-oikeisto -jakolinjaa. Lisäksi nuoret japanilaiset joutuvat elämään yhä kovemman kilpailun yhteiskunnassa, mikä on omiaan koventamaan arvomaailmaa. Aggressiivinen tyyli kerää Richterin mukaan huomiota myös leikittelemällä tabuilla aiheilla.
Richter vertaa japanilaisia Etelä-Korean nuorisoon, jolla on ollut samat lähtökohdat. Silti kulttuuri on muovautunut paljon suvaitsevammaksi kuin Japanissa, jossa sankaritarinat ja nationalistiset perinteet lipunpalvontoineen ovat muodostuneet trendiksi.
- Miten on mahdollista, että samaan aikaan Koreassa sama sukupolvi myös heiluttelee lippuja ja laulaa nationalistisia lauluja, mutta juhlistaa sillä maan demokratisoitumiskehitystä, Steffi Richter kysyy.
Society and Security in East Asia –seminaarin järjesti Itä- ja Kaakkois-Aasian yliopistoverkosto. Sitä johtaa Turun yliopiston poliittisen historian laitoksella työskentelevä Kiinan oman ajan historian professori Klaus Mühlhahn, klaus.muhlhahn@utu.fi
RN