Nuorten mielenterveystyössä varhainen puuttuminen avainasemassa
Nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvava haaste yhteiskunnalle. Niihin pitää puuttua mahdollisimman varhain. Ennaltaehkäisyn ja hoidon keinoja on myös olemassa.
Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen ja Sairaanhoitajaliiton mielenterveystyön asiantuntijaryhmän torstaina Turun yliopistossa järjestämä koulutustilaisuus koulujen ja muun terveydenhoitotyön ammattilaisille osui todella ajan hermolle. Tilaisuutta sävyttivät keskiviikon dramaattiset tapahtumat Jokelan koulukeskuksessa.
Kaksipäiväisen koulutustapahtuman ensimmäisen päivän teemana oli lasten ja nuorten mielenterveystyö sekä mielialahäiriöt ja hyvinvointi. Päivän alustajat korostivat varhaisen puuttumisen tärkeyttä nuorten mielenterveysongelmien torjunnassa.
Arkielämän rytmi sekaisin
Hoitotieteen professori Maritta Välimäki kertoi Turussa kuluvana vuonna tehdystä haastattelututkimuksesta, jossa kartoitettiin nuorison ongelmien kanssa työskentelevien ammattihenkilöiden käsityksiä nuorten lisääntyvän pahoinvoinnin syistä.
Haastatellut asiantuntijat näkevät nuorten masennuksen ja mielenterveyshäiriöiden keskeisenä taustatekijänä arkielämän säännöllisen rytmin puuttumisen. Se ilmenee mm. koulupoissaoloina, kotiintuloaikojen puuttumisena, valvomisena, täydellisenä uppoutumisena johonkin harrastukseen tai tietokoneen äärelle sekä epäsäännöllisenä ruokailuna.
Ongelmia lisää se, että nuoret eivät kovin helposti hae itse apua ongelmiinsa. Yhtenä hyvänä ratkaisuna nuorten tiedon ja avun tarpeen tyydyttämisessä on Välimäen mielestä kehittää mielenterveyteen liittyviä palveluja verkossa. Nuoret ovat tottuneet käyttämään verkkoa ja se tarjoaa heille myös mahdollisuuden tuoda esiin ja keskustella mielenterveysongelmistaan anonyymisti. Tällaisia palveluja on jo kehitettykin. Mm. mielenterveyshoidon portaali tukiasema.net kerää viikottain jopa 22 000 yksittäistä kävijää sivuilleen. Verkko ei kuitenkaan voi hoidossa korvata henkilökohtaisia kohtaamisia.
Haasteita kouluterveydenhuollolle
Perusterveydenhuollon osalta avainasemassa nuorten mielenterveystyössä on kouluterveydenhuolto, totesi alustuksessaan psykiatri, LT Linnea Karsson, joka esitteli työkaluja nuorten depression tunnistamiseen ja hoitoon.
Kouluterveydenhuollossa voidaan tunnistaa oireilevia nuoria, suorittaa riskiryhmien seulontaa sekä myös hoitaa lievempiä masennustiloja. Kouluterveydenhuollon puoleen kääntymisessä on nuorille myös selkeästi muita hoitomuotoja matalampi kynnys. Vaikeammat tapaukset, samoin kuin esimerkiksi mahdollisen lääkehoidon aloittaminen kuuluvat aina erikoissairaanhoidon piiriin.
Karsson luetteli selkeimpiä oireita, joista alkavasta masennuksesta kärsivän nuoren voi tunnistaa. Ne ovat samoja kuin aikuisillakin: mieliala laskee, mikään ei kiinnosta, keskittyminen on vaikeaa, uni ja ruokahalu häiriintyvät ja mieltä vaivaavat alemmuudentunne, itsesyytökset ja kuolemanajatukset.
Karsson korosti, että nuori ei useinkaan osaa suhteuttaa ongelmiaan, vaan näkee ne ainutlaatuisina ja omasta itsestään johtuvina. Usein auttaa jo se, että nuoren saa ymmärtämään seuraavan perusviestin: masennustila on sairaus, sitä voidaan hoitaa eikä siihen sairastuminen ole potilaan vika.
Nuorten ongelmiin, niiden tunnistamiseen ja hoitoon on lisäksi kehitetty erilaisia välineitä, jotka ovat suhteellisen kevyen koulutuksen kautta myös kouluterveydenhuollon käytettävissä. Yksi sellainen ovat stressinhallintaryhmät, joista on jo hyviä kokemuksia Vantaalta. Niitä esitteli koulutustilaisuudessa Vantaan kaupungin projektityöntekijä Ritva Pelkonen.
TN
Kuvassa edessä seminaarin avannut hoitotieteen laitoksen varajohtaja Maija Hupli (vas) ja professori Maritta Välimäki. Toisella rivillä Linnea Karsson ja Riitta Pelkonen.