Uhkaako patenttilaki avoimen lähdekoodin ohjelmistokehitystä?
Innovaatioiden ja viestinnän demokratisoituminen puhutti oikeustieteellisen tiedekunnan järjestämässä seminaarissa torstaina 24.5.
Yksipäiväisen Law and the Changing Agency of Innovation and Communications -seminaarin yhdeksän esitelmöitsijää käsittelivät innovaatioiden, luovuuden ja viestinnän uusia muotoja etupäässä oikeustieteen ja yritystoiminnan tutkimuksen näkökulmista. Yhteisöllistä ja avointa ohjelmistokehitystä sekä yksilöiden tuottamaa sisältöä internetissä on pidetty esimerkkeinä innovaatioiden ja viestinnän demokratisoitumisesta, jossa lainsäädännöllä on keskeinen rooli.
Svenska Handelshögskolanin tutkija Mikko Välimäki puhui tilaisuudessa avoimeen lähdekoodiin perustuvasta kehitystoiminnasta ja open source -kehittäjien usein kriittiseksi mielletystä suhteesta patenttilakiin. Välimäen mukaan patenttilaki ei kuitenkaan suoranaisesti uhkaa open source -tuotekehitystä.
– Patenttilakia ei ole oikeudessa käytetty yksittäisiä ohjelmistojen kehittäjiä tai kehittäjäyhteisöjä vastaan, Välimäki sanoi. – Esimerkiksi Microsoft on vaatinut patenttirojalteja lähinnä rahakkailta yrityksiltä, joilla ei juuri ole omaa innovaatiotoimintaa.
Open source -innovaatio viittaa avoimeen ja julkiseen tapaan tehdä kehitystyötä, Välimäki muistutti. Open source -lisenssi taas on lainopillinen käsite, joka ei välttämättä ole sidottu avoimeen innovaatiotyöhön. – Jopa Microsoft käyttää joskus open source -lisenssejä. Toisaalta myös open source -yhtiöt ovat patentoineet ohjelmistojaan.
Digitaalisessa mediassa julkisuus on suhteellista
Turun yliopiston oikeustieteen tutkija Mikko Hoikka toi esille, että nykyään kuulee yhä useammin vaatimuksia yksityisyyden paremmasta suojaamisesta internetissä.
– Monet haluaisivat kontrolloida, minkälainen kuva heistä internetissä muodostuu, Hoikka sanoi. – Yksityisyyden suojaaminen on tärkeintä julkisessa viestinnässä, ja internetiä pidetään julkisena.
Hoikan mukaan digitaalisen median kohdalla julkisen ja yksityisen viestinnän rajat ovat kuitenkin hämärtyneet. – Internetissä on monentasoista julkisuutta. On paljon esimerkiksi periaatteessa julkisia blogeja, joita harva tosiasiassa lukee. Moni nettifoorumi muistuttaa enemmän pubin pöydässä tapahtuvaa keskustelua kuin julkista viestintää.
Laintulkinnassa viestintää ei Hoikan mukaan tulisikaan määritellä julkiseksi vain sillä perusteella, että se on periaatteessa kaikkien saatavilla. Nykyistä enemmän olisi kiinnitettävä huomiota julkaisukonteksteihin. Ongelmatapauksissa tulisi arvioida, kuinka julkisia eri digitaaliset mediat ovat ja kuinka luotettavina potentiaalinen yleisö niitä pitää. Hoikan mukaan olisi tärkeää varmistaa, että sananvapaus pääsee toteutumaan mahdollisimman laajasti, jotta digitaalisen median luova potentiaali ei menisi hukkaan.
Seminaarin muita puhujia olivat Reijo Miettinen (Helsingin yliopisto), Elizabeth Powers (Santa Clara University, USA) ja Saara L. Taalas (Turun kauppakorkeakoulu) sekä Tuomas Mylly, Ulla-Maija Mylly, Timo Nyyssönen ja Jarkko Vuorinen Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta.
Tuukka Välimäki