Turun yliopisto kärkisijoilla Suomessa
Turun kauppakorkeakoulussa seurattiin torstaina 28.4. tiukkoja puheenvuoroja yliopistolaitoksen tilasta ja tulevaisuudesta. Turun tilaisuus järjestettiin kaikkien kolmen turkulaisen ylioppilaskunnan, TYY:n, TuKY:n ja ÅAS:in yhteistyönä. Tilaisuudessa julkistettiin myös Opiskelijan yliopisto 2005 -tutkimuksen tulokset, joissa Turun yliopisto sijoittui kaikkien Suomen yliopistojen joukossa toiseksi.
Seminaari lähetettiin suorana täsmä-tv-lähetyksenä Finlandia-talosta kaikille Suomen yliopistokampuksille. Paikan päällä oli tärkeitä vaikuttajia niin yliopistomaailmasta, teollisuuden alalta kuin myös opetusministeriöstä. Työläisten ja opiskelijoiden juhlan lähestyessä ajankohdan todettiinkin olevan mitä parhain keskusteluille korkeakoulutuksen tasosta ja haasteista.
Yhteistyöstä syntyy jotain parempaa
Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja Arttu Laasonen aloitti seminaarin hyvin tiukkasanaisesti todeten, että saavuttaakseen haluttu päämäärä, kaikkien osapuolten olisi hyvä tietää minne ollaan matkalla. Laasonen näki opetuksen ja osaamisen hajautuneen Suomessa liikaa, jolloin on saavutettu tilanne, missä kaikkialla opetetaan kaikkea, mutta missään ei oikein kunnolla. SYL:in toteuttaman ja Aleksis Nokso-Koiviston suorittaman tutkimuksen pohjalta on Laasasen mukaan kuitenkin hyvä saattaa tulevaisuudensuunnittelu liikkeelle.
Opiskelijan yliopisto 2005 -tutkimus on ensimmäinen, joka on tehty täysin opiskelijan näkökulmasta. Siinä on erilaisiin indikaattoreihin perustuvien kyselyjen perusteella verrattu kaikkia Suomen yliopistoja sekä opiskelupaikkakuntia keskenään. Tutkittuja asioita olivat esimerkiksi kurssitarjonta, palautteen hyödyntäminen, oppilaanohjaus, opiskelijan vaikutusmahdollisuudet, asuminen, terveydenhuolto ja liikuntapalvelut. Kokonaisluvuissa mitattuna neljä parhaiten menestynyttä yliopistoa olivat Tampereen teknillinen yliopisto, Turun yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto. Parhainta palvelua tarjoavat opiskelukaupungit olivat puolestaan Tampere, Joensuu, Lappeenranta ja Turku.
Vaikka kokonaisluvut olivat suhteellisen tasaisia, yksittäisten indikaattoreiden kohdalla löytyi suurtakin hajontaa. Kaikilla on siis jossain parantamisen varaa. Tutkimuksen tekijöiden mukaan tarkoitus ei ole vertailla sitä kuka on paras ja kuka huonoin, vaan sen tulisi toimia kannustavana mittaristona, joka ohjaisi yliopistoja ja kuntia kehittämään heikkouksiaan ja ylläpitämään vahvuuksiaan.
Akateemista sivistystä vai kilpailukykyä?
Tilaisuudessa käytiin myös kolme väittelyä opettamisen kehittämisestä, tuloksellisuuden ja henkisen pääoman välisestä vastakkainasettelusta sekä korkeakoulujen tulevaisuudensuuntausten päättäjätahoista. Ongelmallisena tilanteena nähtiin opintovapauden rajoittamista suhteessa keskeytyneiden opintojen ja gradua vaille olevien määrän kasvamiseen. Myös joidenkin yliopistojen suuret sisäänottomäärät sekä lukukausimaksun käyttöönoton mahdollisuus saivat lujaa kritiikkiä. Teollisuuden ja korkeakoulumaailman välisessä dialogissa esille nousi puolestaan se, että tuloksellisuus ei lisäänny eikä teollisuus uudistu, jos vahvaan sosiaaliseen pääomaan ja luovaan, itsenäiseen ajatteluun ei panosteta korkeakouluissa.
Kaikkien tahojen yhteinen mielipide olikin selkeästi se, että kaikessa korkeakoulutoiminnassa keskeisintä on laadun ja kestävän, pitkäjänteisen kehityksen takaaminen yhteistyön ja vuorovaikutuksen voimalla.
Opiskelijan yliopisto 2005 -tutkimus löytyy kokonaisuudessaan verkosta osoitteesta: http://www.syl.helsinki.fi.
Mari Pöyhtäri