OPM ja yliopistot etsivät yhteistä säveltä Turussa
Opetusministeriön ja yliopistojen johdot kokoontuivat torstaina Turun yliopistoon keskustelemaan korkeakoulujen kehittämisestä. Yliopistojen puheenvuoroissa kannettiin huolta epärealistisista odotuksista. Valtiovalta puolestaan syyttää yliopistoja rohkeuden puutteesta.
Opetusministeri Antti Kalliomäki esitti torstain seminaarissa, että opetusministeriö ja yliopistot voisivat keskustella korkeakoulukonsortioiden rakentamisesta.
- Uudenlaisten korkeakoulurakenteiden tarve on ilmeinen koko maassa. Alakohtaisesti tarvetta on ehkä selvimmin taidealoilla. Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistämistä tai niiden yhteistyötä tiivistävää katto-organisaatiota tulisi harkita. Lisäksi tulisi käynnistää valmistelu ruotsinkielisen korkeakoulutuksen kokoamiseksi, Kalliomäki korosti.
- Vaikka yliopiston koko ei sinänsä takaa menestymistä, on kriittisen massan saavuttamisella etunsa. Muun muassa kansainvälisessä yhteistyössä ja rahoituksen hankinnassa riittävän suuri yksikkökoko on etu, Kalliomäki sanoi.
Rakenteita tulee tarkastella kokonaisuutena
Kalliomäki otti kantaa myös yliopistojen autonomiakysymykseen. Hänen mukaansa yliopistojen taloudellisen autonomian lisääminen edellyttää uudistuksia yliopistojen hallinnossa ja taloudenpidossa. Kalliomäki kertoi käynnistävänsä selvityksen, jonka avulla kartoitetaan yliopistojen taloudellisen toimivallan lisäämisen mahdollisuuksia.
Kalliomäki korosti, että yliopistojen kilpailukyvyn ja laadun parantaminen edellyttävät korkeakoululaitoksen rohkeaa rakenteellista uudistamista.
- Korkeakoulurakenteita tulee tarkastella kokonaisuutena ja myös taloudellisesta näkökulmasta. Rakenteiden kehittämisellä, päällekkäisyyksiä purkamalla ja toimintojen rationalisoinnilla saadaan aikaan tuottavuushyötyjä, Kalliomäki totesi.
Rehtorien neuvoston kommenttipuheenvuoron pitänyt Åbo Akademin rehtori Gustav Björkstrand valitteli sitä, että samaan aikaan kun rahoitusta leikataan, opetusministeriö esittää lisävaatimuksia. Mm. uusi palkkausjärjestelmä, kansainvälistyminen ja Bolognan prosessin läpivienti rasittavat jatkuvasti yliopistojen henkilöstöresursseja.
Nykytilanne vaatisi kriisiohjelmaa
Björkstrand viittasi jo rehtorien manifestissaan esittämään kritiikkiin valtionvarainministeriön uudistuksia kohtaan. Esimerkiksi opiskelijamäärät ovat nousseet 36 prosenttia aikana, jolloin opettajia on lisätty vain 3 prosenttia.
- Uudistuksia valmisteltaessa ei ole otettu huomioon, että yliopistojen tuottavuus on parantunut huomattavasti enemmän kuin millään muulla valtionhallinnon alalla. Valtionvarainministeriölle henkilöstön vähentäminen näyttää olevan ensisijainen päämäärä, Björkstrand päätteli.
Rehtorien neuvoston puheenjohtajakauttaan lopetteleva Björkstrand ehdotti, että leikkausten sijaan tulisi perustaa kansallinen kehityshanke turvaamaan tulevaisuuden kilpailukyky, sillä valtionvarainministeriön linja johtaa hänen mukaansa helposti kielteiseen kierteeseen. Björkstrandin mukaan tämänhetkinen tilanne vaatisi jopa palaamista 90-luvun laman kriisiohjelmaan.
Opetusministeriön ylijohtajan Arvo Jäppisen mukaan yliopistoilta puuttuu rohkeus kehittää korkeakoulurakenteita.
- Vaikka halua on tehdä uusia avauksia, korkeakouluilla ei ole valmiutta luopua mistään, hän totesi. Jäppisen mielestä erikoistuneiden osaamiskeskittymien perustaminen on yliopistoille paras keino selviytyä hengissä.
Yrityksillä aihetta itsekritiikkiin
Ylijohtaja myös patisti korkeakouluja rohkeammin kehittämään yritysyhteistyötä, vaikka myönsikin viimeaikaiseen keskusteluun viitaten odottavansa myös yrityksiltä enemmän panostusta pelkkien vaatimusten sijaan.
- Ei pidä välttää sellaisia alliansseja, joita on aiemmin pidetty pyhinä, Jäppinen huomautti arvoituksellisesti ja mainitsi esimerkkinä Nokian ja MIT-yliopiston aloittaman tutkimusyhteistyön.
Turun yliopiston vararehtori Erno Lehtinen yhtyi ylijohtajan yrityskritiikkiin. Hän moitti yrityksiä haluttomuudesta osallistua lahjoituksin tutkimuksen kustannuksiin. Lehtisen mukaan yritysmaailma ei voi tyytyä pelkästään esittämään vaatimuksia ilman panostuksia, vaikka myös korkeakoulujen tulisi aktiivisemmin etsiä elinkeinoelämältä rahoitusta. Lehtinen peräänkuulutti rehtorienkin manifestoimaa lahjoitusten laajempaa verovapautta.
Yläkuvassa opetusministeri Antti Kalliomäki, alhaalla rehtorit vasemmalta Tapio Reponen (TuKKK), Keijo Virtanen (TY) ja Gustav Björkstrand (ÅA)
Rami Nieminen