Lisää rahaa tutkimukseen ja tutkijakoulutukseen
Opetusministeriö lisää tuloksellisuusajattelua korkeakouluissa. Rahoituksen pääpainoa siirretään seuraavina vuosina tutkimukseen ja etenkin huippuosaamiseen.
Opetusministeriön ja yliopiston johdon seminaari jatkui Turussa perjantaina, jolloin aiheina olivat lähinnä yliopistojen tavoitteet ja tulevien vuosien rahoituspohja. Seuraavalla tulosopimuskaudella opetusministeriön tavoitteissa on luoda säästöjä uudistamalla Suomen korkeakoulujärjestelmän rakenteita.
Tutkimuksen osalta ministeriö kannustaa yliopistoja ja tutkimuslaitoksia kansainvälistymään. Entistä enemmän yksiköiden toivotaan keskittävän osaamistaan strategioidensa mukaisille huippuosaamisen aloille. Yliopistot ovat epäilleet valtionhallinnon kaavailemien uudistusten tarkoituksenmukaisuutta. Seminaarissa yliopistojohto muistuttikin korkeakoulujen toteuttavan uudistuksia jatkuvasti omassa piirissään.
Rahoitusta tulosten mukaan
Opetusministeriön johtaja Markku Mattilan mukaan yliopistojen perusrahoitusta uudistettaessa etenkin tutkimukseen ja tutkijakoulutukseen on ohjattava enemmän varoja. Hän selosti opetusministeriön tavoitteita tulevalle tulosopimuskaudelle 2007-09.
Mattilan mukaan yliopistojen rahoitusta on kehitettävä vakaalla ja pitkäjänteisellä pohjalla. Hallituksessa halutaan korostaa yliopistojen autonomista asemaa.
- Yliopistot itse valitsevat kehityksensä suunnan ja painopistealueet. Tulevalla kaudella laadun ja tuloksellisuuden merkitystä lisätään, Mattila lupasi. Hänen mukaansa tuloksellisuuden painoarvoa rahoituksessa tullaan lisäämään siten, että pääpaino asetetaan nimenomaan toteutuneille tutkinnoille sekä huippuyksiköille.
Opetusministeriön johtajan mukaan yliopistojen tulee tuloksellisuuspohdinnoissaan tarkastella strategioidensa vaikutusalueita koko yhteiskunnan tasolla. Mm. hankerahoitusta se aikookin ohjata suurempien kokonaisuuksien suuntaan.
- Profiloituminen on keskeinen asia ja siitä yliopistoilta odotetaan lisää linjauksia, Mattila totesi.
Opiskelijavalintaa uudistettava
Mattila vaati uudenlaista ajattelua myös yliopistojen opiskelijavalintoihin. Hän otti kantaa puheenvuorossaan nykyiseen valintakoejärjestelmään, jota piti osittain puutteellisena. Opiskelutehokkuutta voitaisiin hänen mukaansa parantaa yhdistämällä ja jopa poistamalla valintakokeita.
- Monessa tilanteessa opiskelijan olisi hyvä päästä akateemisten opintojen piiriin, vaikkei menestyisikään valintakokeissa, Mattila ehdotti viitaten etenkin kansallisiin vähemmistöihin. Näin olisi mahdollista poistaa esteitä kansainvälisen huippuosaamisen kehittämisen tieltä.
Tutkijuutta kannustettava
Turun yliopiston kansleri Eero Vuorio pohti huippuosaamista tutkijakoulutuksen ja tutkijanuran kannalta. Hänen mielestään globaalin kilpailun kiristyessä yliopistojen on nykyisillä resursseilla vaikea pitää kiinni osaavista tutkijoistaan.
- Tutkimuksen rahoituksen pirstaleisuus on ongelmallista. Varsinkin apurahatutkijoiden sosiaaliturvassa on ongelmia. Lisäksi kun muistetaan että tutkijat tekevät yleensä pitkiä työpäiviä, tutkijanuran houkuttavuus kärsii, kansleri totesi.
Vaikka rohkeus ottaa riskejä määrittää Vuorion mielestä menestyvää tutkijaa, tulisi etenkin toimeentulon perustasoa valtionkin ohjauskeinoin parantaa. Turun yliopiston vararehtori Matti Viljanen piti tätä jopa elämän ja kuoleman kysymyksenä. Hän valitteli menestyvienkin tutkijoiden elävän jatkuvassa epävarmuuden ja lyhytaikaisen rahoituksen kurimuksessa.
- Onko meillä varaa kohdella maamme johtavia aivoja tällä tavalla? Viljanen kysyi.
Yläkuva: kansleri Eero Vuorio, alakuva: johtaja Markku Mattila
Rami Nieminen