Oppimisvaikeudet esillä tutkijatapaamisessa
Suomalaislasten hyvät oppimistulokset OECD:n PISA-tutkimuksissa ovat herättäneet kansainvälisesti laajaa huomiota. – Emme saa kuitenkaan tuudittautua hyvän olon tunteeseen, sillä suhteelliset tulokset eivät kerro maan sisäisestä todellisuudesta.
- Lasten ja perheiden pahoinvointi voi muodostua aikapommiksi, jos siihen ei pystytä tarttumaan. Koulujen resurssit ovat vielä kaukana optimaalisesta, sanoo Turun opettajankoulutuslaitoksen johtaja, professori Marja Vauras. Hän avasi perjantaina oppimisvaikeuksien tutkimukseen keskittyvän tutkijatapaamisen Turun yliopistossa.
Lasten ja vanhempien välinen vuorovaikutus on Vauraksen mukaan kaksisuuntaista. Lasten hyvinvointi vaikuttaa myönteisesti siihen, että vanhemmat uskovat olevansa päteviä vanhempina.
Erikoistutkija Pekka Salonen Oppimistutkimuksen keskuksesta (OTUK) ja akatemiatutkija Janne Lepola kasvatustieteiden laitoksesta kertoivat tutkimuksestaan, joka keskittyy vanhemman ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen ohjaustilanteessa. Tutkijoiden mukaan lapsen itsesäätelytaidot muodostuvat kodin vuorovaikutuksessa. Jos tämä vuorovaikutus ei toimi, kun lapsi on 1–3-vuotias, ongelmat heijastuvat pitkälle. Taas kun lapsi saa ohjausta sopivissa annoksissa, lapsen itseohjautuvuus edistyy. Oppiminen saattaa vaikeutua, jos lapsen saama ohjaus on ylikontrolloivaa, tunkeilevaa tai satunnaista.
OTUKissa tutkijana toimiva Tiina Annevirta alusti koulutulokkaiden itsesäätelytaidon kehittymisestä ensimmäisinä kouluvuosina. Hän puhui mm. sisäisen puheen merkityksestä itsesäätelyn kehittymisessä, mikä ei ole vierasta aikuisillekaan. – Noin kolmivuotias lapsi alkaa käyttää kieltä oman toiminnan ohjaamisessa, eli käytännössä lapsi juttelee ääneen, mitä hän on tekemässä ja mitä ongelmia ilmenee. Sisäinen puhe automatisoituu vähitellen omaksi ajatteluksi.
Turun yliopiston Oppimistutkimuksen keskuksen järjestämään, kaksipäiväiseen valtakunnalliseen tutkijatapaamiseen on kokoontunut noin 250 tutkijaa, opettajaa, psykologia ja puheterapeuttia eri puolilta Suomea. Mukana on niin tieteellisiä asiantuntijoita kuin käytännön työn tekijöitä. Lukemistutkimuksen lisäksi keskitytään matematiikan oppimisvaikeuksiin. Puheenvuoroissa kiinnitetään huomiota sosiaalisten suhteiden ja emootioiden merkitykseen luokan oppimistilanteissa. Tapaamisen aiheet vaihtelevat alakouluikäisten lasten sosiaalisesta ja emotionaalisesta yksinäisyydestä aikuisten lukivaikeuksiin ja kielen oppimisen eri näkökulmiin.
OTUK on poikkitieteellinen tutkimusyksikkö, joka toimii tiiviissä yhteistyössä yliopiston ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa.
Kuvateksti: Educariumin iso luentosali täyttyi perjantaiaamuna ääriään myöten.