Papilloomaviruksen tartuntatavat perheessä
Papilloomaviruksen aiheuttamat limakalvoalueiden infektiot ovat luultua huomattavasti yleisempiä. Niitä esiintyy LL Marjut Rintalan Turun yliopistossa 18.11. tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan noin joka viidennellä lapsella ja heidän vanhemmallaan.
Ihmisen papilloomaviruksen (HPV) on oletettu tarttuvan pääsääntöisesti sukupuoliteitse, mutta Rintalan tutkimuksesta ilmeni ensi kertaa kiistattomasti, että näin ei ole välttämättä laita. Tartunta voi levitä jo raskauden tai synnytyksen aikana äidistä lapseen. Se voi levitä myös muilta perheenjäseniltä esimerkiksi syljen ja käsien kautta. Tutkimuksen mukaan isän merkitys tartuttajana on vähäinen.
Osa laajaa seurantatutkimusta
Rintalan väitös on ensimmäinen julkaistu tutkimus Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen ja TYKS:n naistentautien klinikan yhteistyönä vuonna 1998 käynnistyneessä laajassa HUPA-seurantatutkimuksessa. Rintalan väitöksen ohjaajina ovat olleet suupatologian professori Stina Syrjänen ja naistentautiopin dosentti Seija Grenman.
HUPA-tutkimuksessa selvitetään HPV-infektion luonnollista taudinkulkua ja tartuntatapoja vanhemmissa ja heidän vastasyntyneessä lapsessaan. Tutkimukseen on osallistunut yli 300 perhettä. Vastasyntyneitä ja heidän vanhempiaan on seurattu kolmen vuoden ajan, jona aikana perheistä otettiin toistuvia näytteitä HPV-testaukseen.
Vasta-ainetuotanto käynnistyy jo vauvaiässä
Ihmisen papilloomavirukset aiheuttavat ihmisen limakalvoilla muutoksia, joista pahimmillaan on seurauksena syöpä – useimmiten naisten yleisimpiin syöpäsairauksiin kuuluva kohdunkaulan syöpä. Tällä hetkellä tunnetaan 106 eri HPV-tyyppiä, joista vain muutamat harvat kuuluvat ns. korkean riskin tyyppeihin.
Väitöstyössä kävi ilmi, että lapsen äidiltään saamat vasta-aineet torjuvat infefktioita kuuden ensimmäisen elinkuukauden aikana. Samaan aikaan lapsen immuunipuolustusjärjestelmä alkaa myös kehittää omia vasta-aineita. Tutkijat korostavatkin, että lievä HPV-infektio ei välttämättä ole huono asia, vaan saattaa toimia jopa luonnollisen rokotteen tavoin ehkäisten infektion muuttumista myöhemmin pahanlaatuiseksi syöpäsairaudeksi.
TN
Kuvassa vasemmalta Stina Syrjänen, Marjut Rintala ja Seija Grenman