Pervot ajat -seminaarissa ravistellaan historiantutkimuksen kaanonia

Viikonloppuna järjestettävän Turun kuudennen lesbo-, homo- ja queer-tutkimusseminaarin teemana on historia ja ajallisuus.

Pervot ajat -seminaarissa pohditaan, mihin valoon pervohistorian esiin nostaminen asettaa eri aikakaudet, ja mikä on queer-tutkimuksen haaste historiankirjoittamiselle ja ajan käsitteelle. Lisäksi pohdinnassa tulevat olemaan queerin ja ajallisuuden yhteydet sekä sukupuolen ja seksuaalisuuksien historioiden vaikutukset nykyaikaan.

- Turun lesbo-, homo- ja queer-tutkimusseminaari järjestettiin ensimmäisen kerran syksyllä 1997, jolloin se osaltaan juhlisti maailmanlaajuisesti homo- ja lesboliikkeen ja -tutkimuksen 100-vuotista taivalta, seminaareja alusta lähti järjestämässä ollut yleisen kirjallisuustieteen assistentti Lasse Kekki kertoo.

Asiaan vihkiytymätön saattaa kummastella seminaarin nimessä esiintyvän queer-sanan merkitystä ja pervo-sanan käyttöä. Kekki kertoo, että "pervo" on turkulaisen seminaarijärjestelyväen hyväksymä tapa suomentaa queer-termi.

- Koko 1990-luvun Suomessa on mietitty kiivaasti miten nykyistä homo- ja lesbotutkimuksen radikaalia jatketta, queer-tutkimusta, tulisi suomeksi kutsua. Tieteellisissä teksteissä se on pysynyt queer-teoriana, mutta otsakkeissa pervo on alkanut paistatella. Pervoon sisältyy homoseksuaalisuuden historiallinen ymmärrys toisena, patologisena ilmiönä. Pervo muistuttaa myös Freudin seksuaaliteoreettisista kirjoituksista; Freud ei nähnyt missään ns. luonnollista seksuaalisuutta, vaan kaikki seksuaalisuus oli ikään kuin perverssiä. Toiset vain normaalistettiin, Kekki selventää.

Kekin mukaan Turun seminaarin tavoitteena on koota yhteen niin opiskelijoita, aloittelevia tutkijoita kuin pidemmällekin päässeitä queer-tutkijoita sekä aktivisteja ja asiasta muuten vain kiinnostuneita.

- Seminaari on vetänyt vuosi vuodelta yhä enemmän väkeä ja nykyisin 1990-luvun lopun seminaarit tuntuvat varsin ruohonjuuritason toiminnalta nykyisiin tieteellisesti vankkoihin päiviin verrattuina.

Tämänvuotisesta ohjelmasta Kekki nostaa erityisesti esiin Suomen homo- ja lesbohistorioinnin pioneerin, Kati Mustolan, joka käsittelee luennossaan Suomen talvi- ja jatkosotaa ja homoutta.

Seminaari koostuu pääpuhujien luennoista, työryhmistä ja muusta ohjelmasta. Tradition mukaisesti työryhmissä tarkastellaan myös väljästi teemaan liittyviä aiheita.