Ammatti ja varallisuus voivat vaikuttaa perhekokoon
Nyky-Suomessa korkeimmin koulutetut naiset viivästävät perheenperustamista myöhäiselle iälle. Aiemmin varakkaimmat naiset solmivat avioliiton aikaisin ja saivat lapsia enemmän kuin köyhemmissä oloissa eläneet naiset.
Suomalaisia perheitä usean sukupolven ajan seurannut tutkimus osoittaa, että 1700- ja 1800-luvuilla puolison ammatti ja varallisuus vaikuttivat merkittävästi naisten perhekokoon ja heille syntyneiden lastenlasten lukumäärään, ja siten myös evoluution kulkuun. Varakkaimmat äidit, kuten talolliset, solmivat avioliiton aikaisemmin ja saivat viimeisen lapsensa vanhemmalla iällä kuin köyhemmissä oloissa eläneet torpparit tai täysin maattomat eli palvelijoina toimineet naiset.
Mitä varakkaampi nainen, sitä enemmän tämä sai elinaikanaan lapsia, joista myös suurempi osa selvisi hengissä aikuisikään asti, vaikka elettiin suuren lapsikuolleisuuden aikakautta. Tulokset käyvät ilmi Turun yliopistossa väitöskirjaansa tekevän biologi Jenni Pettayn sekä Samuli Helteen, Jukka Jokelan ja Virpi Lummaan tuoreesta tutkimuksesta, joka julkaistiin kansainvälisessä PLoS ONE – tiedelehdessä heinäkuussa 2007. Pettay analysoi tutkimuksessaan kirkonkirjoista koottua aineistoa, joka käsitti yhteensä 704 henkilön elinikäiset tiedot.
Resurssien, kuten esimerkiksi ravinnon ja pesimäpaikkojen, määrä on yksi tärkeimpiä eliöiden menestykseen vaikuttavia tekijöitä. Luonnonvalinta suosii yksilöitä, jotka voivat hyödyntää saatavilla olevat resurssit kasvattaakseen mahdollisimman monta jälkeläistä seuraavaan sukupolveen. Luonnonvalinta saattaakin suosia erilaista lastensaantivauhtia ja -ikää yksilöillä, joilla on resursseista pulaa.
Tutkimus osoitti myös, että luonnonvalinnan vaikuttavuudessa lisääntymispiirteisiin on ollut eroja eri väestönosien välillä. Varakkaat naiset kasvattivat keskimäärin kaksi lasta enemmän aikuisikään. Nämä naiset myös elivät 4 vuotta pidempään ja saivat 10 lastenlasta enemmän kuin varattomissa oloissa eläneet naiset.
Yhteiskunnassa, jossa vallitsee tiukka luokkajako, luonnonvalinta voisi teoriassa johtaa myös eriytyvään evoluutioon eri väestöryhmissä. Eri yhteiskuntaluokkien geneettinen eriytyminen on kuitenkin ollut hyvin epätodennäköistä Suomessa, koska suomalaiselle maatalousyhteiskunnalle oli ominaista vaihtuvuus varakkuusluokissa eri sukupolvien välillä. Esimerkiksi perinnönjaon seurauksena osa talollisenkin lapsista oli pakotettu tyytymään torpparin osaan.