Turussa pureuduttiin poliisityön perusteisiin
– Poliisi on ihmisoikeuksien kannalta merkityksellinen toimija. Poliisi ei ole vain potentiaalinen ihmisoikeuksien loukkaaja, vaan ennen muuta poliisi nähdään keskeisenä takeena perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiselle.
Näin hahmotteli poliisin suhdetta ihmisoikeuksiin professori Veli-Pekka Viljanen, joka puhui Turussa 27.5. järjestetyssä poliisitutkimuksen seminaarissa. Ihmis- ja perusoikeudet vaikuttavat poliisin toimintaan monin tavoin. Viljasen mukaan poliisityön ohjaajana keskeistä on vaatimus täsmällisestä eduskuntalain tasoisesta toimivaltaperusteesta. Myös suhteellisuusperiaatteen merkitystä on korostettava sekä poliisin toimivaltuuksia säädettäessä että niitä käytettäessä. Viljanen korosti, että poliisilla on positiivinen velvoite perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseen.
Poliisin arkinen työ on sikäli kriittistä, että virheet toiminnassa heijastuvat myös oikeudenkäyntitasolle. Ongelmaksi saattaa muodostua esimerkiksi peitetoiminnalla hankittujen tietojen todistusarvo. Poliisi joutuu työssään arvioimaan jatkuvasti myös yksityisyyden suojan ja julkisuuden välistä rajapintaa esimerkiksi ollessaan yhteydessä tiedotusvälineisiin.
Yhteiskunnassa monet poliisille aiemmin kuuluneet tehtävät ovat alkaneet lipua yksityisten vartiointiliikkeiden hoidettaviksi. Tällaisen poliisitoiminnan yksityistämisen Viljanen näkee hyvin ongelmallisena. – Yksityisillä vartijoilla ei ole niitä koulutukseen ja julkiseen kontrolliin perustuvia oikeusturvatakeita, joihin poliisitoiminta perustuu.
Poliisin toimintakulttuuria arvioitava kriittisesti
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio on työssään jatkuvasti tekemisissä poliisia koskevan laillisuusvalvonnan kanssa. Poliisitoiminnasta tehdään Suomessa vuosittain muutamia satoja kanteluita. – Laillisuusvalvonta on hyvin haastavaa, koska jälkeenpäin verbaalisten kuvausten perusteella tilanteen todellisen luonteen arviointi on vaikeaa, Rautio totesi.
Ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksiin ja voimakeinojen käyttöön liittyviä kanteluita tehdään Suomessa Raution mukaan varsin vähän. Sen sijaan esimerkiksi vapaudenriistoon liittyvät kantelut ovat yleisempiä. Poliisilla on lain turvin laajat mahdollisuudet henkilön vapauden hetkelliseen rajoittamiseen. Silti vapaudenriiston kestoa suhteessa sen perusteisiin tulisi aina poliisityössä punnita harkiten, Rautio korosti. Myös omaisten informoiminen tulisi mahdollisuuksien mukaan huomioida. – Demokraattisessa yhteiskunnassa ihminen ei saisi kadota edes hetkellisesti. Vanhempien huoli on ymmärrettävä, kun nuori ei ilmestykään yöksi kotiin eikä kännykästä vastata.
Poliisin toimintakulttuuria kehitettäessä tulisi Raution mukaan kiinnittää erityistä huomiota suhteellisuusperiaatteeseen. – Vaikka laki tarjoaisikin tietyille toimenpiteille tekniset edellytykset, on niiden toteuttamista aina harkittava tapauskohtaisesti.
Poliisitutkimuksen seminaariin osallistui alan tutkijoiden lisäksi runsaasti poliisikunnan edustajia. Poliisiammattikorkeakoulussa päällystötason tutkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan ylemmällä korkeakoulututkinnolla Turun ja Tampereen yliopistoissa. Turussa tutkintonimike on valtiotieteen maisteri, ja koulutus toteutetaan oikeustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yhteistyönä.
Kuvassa vasemmalta: eduskunnan apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio ja professori Veli-Pekka Viljanen.
Jussi Matikainen