Äänestäjien politiikan tietämys puntarissa
Turun yliopiston valtio-opin laitoksella toteutetaan tutkimus, jonka tarkoituksena on kartoittaa suomalaisten äänestäjien perustietämystä politiikasta.
Poliittisten järjestelmien oppilinjan assistentti Kimmo Elon ja koordinaattori Lauri Rapelin tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa suomalaisten äänestäjien perustietämystä politiikasta kattavan kyselytutkimuksen avulla. Tutkimus on ainutlaatuinen, sillä vastaavaa tutkimusta suomalaisten politiikkaan liittyvästä faktatiedosta ei ole aiemmin tehty.
- Mielipidekyselyjä kansalaisten politiikan tietämyksestä Suomessa on toteutettu lukuisia. Ne eivät välttämättä kerro riittävästi kansalaisten todellisesta politiikan perustietämyksestä, sillä usein ihmiset arvioivat väärin omat valmiutensa, Elo kertoo.
Politiikkatietämyksellä on merkitystä
- Tutkimuksemme lähtökohtana on selvittää, millaiset tiedolliset edellytykset kansalaisilla on osallistua politiikkaan, Elo ja Rapeli kertovat.
- Perustietämyksen osuus korostuu, mitä enemmän esimerkiksi kansanäänestyksiä järjestetään. Jos kansalaiset osallistuvat sitoviin kansanäänestyksiin "mutu-tuntumalta", seuraukset voivat olla arvaamattomat, Elo toteaa.
- Tulevaisuudessa saatavat tutkimustulokset kertovat siitä, miltä tietopohjalta kansa äänestää, Rapeli täsmentää.
Tiedolla syrjäytetään spekulaatiot
Kysely toteutetaan puhelinkyselyn avulla, jonka käytännön toteutus jää ulkopuoliselle kyselytutkimuksiin perehtyneelle yritykselle.
- Politiikkatietämystä mittaavan kysymyspatterin laadinnasta vastaamme itse, kertovat Elo ja Rapeli.
Kysymykset tulevat olemaan relevantteja tutkittavan asian suhteen.
– Kysymykset eivät missään nimessä ole trivial pursuit –tyyppisiä, vaan aidosti politiikan perustietämystä mittaavia, kertoo Rapeli.
Kyselyn aihealueisiin kuuluvat niin politiikan prosessit, instituutiot kuin EU:kin.
Tutkimuksessa otetaan huomioon myös taustamuuttujat, joihin kuuluvat esimerkiksi opiskelutausta, ikä, sukupuoli, asuinpaikkakunta, median seuraaminen ja yhteiskunnallinen aktiivisuus.
- Tieto siitä, onko henkilö korkeakoulutuksen saanut ei yksin riitä, vaan olemme kiinnostuneita myös, mikä yhteys politiikkatietämyksellä ja henkilön opiskelemalla alalla on toisiinsa, Elo sanoo.
- Myös henkilön mediakulutusta pyritään huomioimaan aiempaa yksityiskohtaisemmin, Rapeli huomauttaa.
- Olemme kiinnostuneita erityisesti siitä, miten mediaa seurataan eli mitä henkilö katsoo televisiosta ja mitä lehtiä hän lukee, Elo jatkaa.
- Nykyään keskustellaan paljon kansalaisten äänestysaktiivisuuden laskusta ja sen syistä. Useinkaan esitetyt syyt eivät pohjaa niinkään olemassa oleviin tutkimustuloksiin vaan lähinnä spekulaatioihin. Tutkimuksemme tavoitteena on antaa luotettavaa kokonaisinformaatiota, jolloin myös spekulaatiot vähenevät, Elo kertoo.
Kansalaisosallistumisen puolesta tehdään jatkuvasti aloitteita.
- Osallistuminen on kuitenkin tarkoituksenmukaista vasta sitten kun kansalainen on riittävän tietoinen politiikasta, Elo ja Rapeli muistuttavat.
Johanna Vuori