Riistosta kilpailukykyyn
Poliittinen retoriikka on muuttunut Suomessa vaikeammin ymmärrettäväksi.
Ihanteellisesti toimivassa poliittisessa järjestelmässä kansalaisten on helppo seurata politiikkaa ja samaistua johonkin poliittiseen ryhmään. Tästä ihannetilasta on kuitenkin Suomessa ajauduttu melko kauas.
– Poliittiset aatteet ovat ikääntyneet ja hiipuneet, perusideologiat ovat vanhentuneet ja eri tavoitteiden väliset erot madaltuneet. Suomalainen puoluejärjestelmä on perusrakenteeltaan sadan vuoden ikäinen ja sen soveltuminen 2000-luvulle on ongelmallista, kertoo Turun yliopiston poliittisen historian dosentti Ville Pernaa.
Muutosten seurauksena sekä vasemmiston että oikeiston retoriikka on menettänyt tehoansa. Poliittisten ryhmien käyttämä kieli on sekoittunut niin, että enää kuulija ei pysty suoraan päättelemään puhujan puoluekantaa.
Politiikan sanasto liukunut kohti talouselämän käyttämää kieltä
Suomalaiset retoriikan asiantuntijat kokoontuivat 14.1. Turun yliopiston taiteiden tutkimuksen laitoksen ja poliittisen historian laitoksen järjestämään seminaariin pohtimaan poliittisen retoriikan murrosta.
– Talouspoliittinen sanasto on Suomessakin tunkeutunut politiikkaan. Hallitusohjelmat ovat täyttyneet yritysten vuosikertomuksista omaksutuista termeistä. Kehitys voidaan tiivistää sanaan kilpailukyky, jota nykyään hokevat kaikki poliittiset ryhmittymät. Muita aikamme muotisanoja ovat esimerkiksi kannustaminen, osaaminen ja innovaatiot, selvittää tutkija Anu Kantola Helsingin yliopistosta.
Retoriikan tutkimus tekemässä paluuta
Suomalaiset yliopistot ovat toistaiseksi jäljessä uuden retoriikan tutkimuksen noususta maailmalla, mutta pääainetasoisen opetuksen alkamista odotellaan Suomessakin. Pernaan mukaan ilmassa on myös merkkejä aatteellisen poliittisen retoriikan paluusta.
– Nykyinen selkeä jako oikeistohallitukseen ja vasemmisto-oppositioon luo edellytykset perinteisen politiikan paluulle politiikkaan. Palkitun suomalaisen koulutusjärjestelmän on myös pystyttävä opettamaan 2000-luvun poliittista lukutaitoa.
Kuvassa seminaarin avannut puheviestinnän lehtori Jukka-Pekka Puro Turun yliopistosta.
Julkaistu 15.1.2008
Sampo K. Saarinen