Puheteknologian tutkimuksessa etsitään huomispäivän sovelluksia
Informaatioteknologian laitoksella tutkitaan puheteknologian uusia mahdollisuuksia. Käytännön sovelluksia kokeillaan monissa eri hankkeissa.
Puheenkäsittelyn uudet menetelmät ja sovellukset (PUMS) -tutkimusprojektissa on neljä osa-aluetta: puhesynteesi, puheentunnistus, puhujan- ja kielentunnistus sekä teknologian uudet sovellusalueet ja käyttökohteet. Kaikkiaan seitsemän suomalaista tutkimusorganisaatiota on mukana hankkeessa. Vastuullisena johtajana Turun yliopiston informaatioteknologian laitoksella toimii professori Jouni Isoaho. Projektia rahoittaa Tekes sekä toistakymmentä erillistä yhteisöä ja yritystä.
Mukana on kaikkiaan seitsemän suomalaista tutkimusorganisaatiota. – Puheteknologian tutkimus käynnistyi toden teolla viitisen vuotta sitten, totesi fonetiikan professori Olli Aaltonen Mauno Koivisto –keskuksessa torstaina 14.10. järjestetyssä puhe- ja kieliteknologiaseminaarissa. – Tuolloin luotiin verkosto tutkimukselle, ja Suomen Akatemia tuli rahoittamaan hanketta.
Yrityssovelluksia painottava tutkimus on nykyään hankkeessa vahvasti mukana. - Puheteknologiaa käyttävä palvelu voisi vaikka lukea autoilijalle sähköpostiviestejä ääneen, selvitti Elisan edustajana seminaarissa puhunut Risto Alander. Kaukaisemman tulevaisuuden tavoitteena Alander mainitsi esimerkiksi sujuvat, koneellisesti tapahtuvat kielenkäännökset.
Yhtenä osoituksena puheteknologian sovellusten monipuolisuudesta voi pitää hissejä valmistavan yrityksen kiinnostusta projektiin. Kehittyneelle puhujantunnistukselle löytyy Koneen edustaja Aapo Puskalan mukaan lukuisia tutkimisen arvoisia käyttökohteita. – Esimerkiksi sairaaloissa hissit ovat usein ruuhkaisia, ja tehokkain tapa priorisoimiselle kiiretilanteissa voisi olla juuri puhujan tunnistaminen. Häviävät tai väärässä paikassa olevat avaimet eivät silloin hidastaisi potilaan kuljetusta, perusteli Puskala.
- Puhe- ja kieliteknologia on ihmisen ja koneen välisen kommunikaation teknologiaa, tiivisti Tekesin Fenix-teknologiaohjelman päällikkö Klaus Oesch.
Kuvassa ohjelmapäällikkö Klaus Oesch.
Ville Laamanen