Valmistuneet löytävät hyvin koulutustaan vastaavaa työtä

Vuonna 2005 Turun yliopistosta valmistuneista 62 prosenttia oli töissä jo valmistuessaan. Heistä 44 prosenttia oli koulutustaan vastaavassa työssä. Vuoden 2006 touko-kesäkuussa 83 prosenttia oli joko vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa.

- Parhaiten työllistyivät sosiaali- ja terveysalalta valmistuneet, kertoo tutkimusavustaja Mikko Siitonen Turun yliopiston ura- ja rekrytointipalveluista. Turun yliopistosta vastavalmistuneiden henkilöiden työllisyyttä on kartoitettu akateemisten rekrytointipalvelujen perustamisvuodesta 1994 lähtien. Nyt raportoitu sijoittumisseurantakysely koskee vuonna 2005 Turun yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon sekä lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneita henkilöitä.

Työssä olevien osuus on kasvanut

Kysely tehtiin valmistumista seuraavan vuoden touko-kesäkuussa. Tällöin 83 prosenttia vastaajista oli työssä. Reilu kolmasosan työsuhde oli vakituinen. Sekä työllisten osuus että työn vakituisuus ovat hieman kasvaneet edellisvuodesta. Parhaiten työllistyvät sosiaali- ja terveysalalta valmistuneet vastaajat.

Työnantajasektoreissa ei ole tapahtunut muutoksia. Kuntasektori on yhä akateemisen tutkinnon suorittaneiden suurin työllistäjä 46 prosentin osuudellaan. Yksityiselle sektorille on työllistynyt 26 prosenttia ja julkisen sektorin palvelukseen 23 prosenttia.

Työllistymismahdollisuuksia parannetaan muuttamalla kotimaassa. Lähes joka viides vastaaja on ilmoittanut muuttaneensa työn perässä toiselle paikkakunnalle. Tästä huolimatta lähes puolet työllisistä vastaajista työskentelee Varsinais-Suomessa. Myös erilaiset lisäkoulutukset ja -kurssit nähdään keinona edesauttaa omaa työllistymistään.

Peräti 93 prosenttia vastaajista ilmoitti, että kyselyhetken työ ja juuri suoritettu tutkinto vastaavat toisiaan vähintään jossain määrin. Kuitenkin hyvin koulutustaan vastaavassa työssä olevien osuus on laskenut edelliseen kyselyyn verrattuna neljällä prosenttiyksiköllä, 70 prosenttiin. Tiettyyn ammattiin valmistuneet vastaajat (esim. lääkärit) antoivat parhaimmat arviot työn koulutusvastaavuudesta. Yleispätevöittävillä koulutusaloilla jo itse tutkinnon ja työn kohtaamisen arviointi on hankalampaa.

Työttömyyden kohdentumisessa tapahtunut muutoksia

Työttömänä työnhakijana valmistumisensa jälkeen on ollut reilu kolmasosa kaikista kyselyyn vastanneista. Kyselyhetkellä työttömänä oli kahdeksan prosenttia vastaajista. Humanistisesta ja oikeustieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden työttömyysprosentit ovat olleet laskussa viimeisten vuosien aikana. Humanistisen tiedekunnan työttömyysasteen laskusta huolimatta tiedekunnan työttömyysprosentti (13 %) on kaikki tiedekunnat huomioon ottaen yhä korkein, mutta matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan työttömyysaste on kasvanut jo lähes vastaaviin lukemiin 12 prosenttiin.

Vielä vuosituhannen alussa matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista vain noin kolme prosenttia oli työttömänä kyselyhetkellä. Myös kasvatustieteiden tiedekunnan työttömyydessä on ollut kasvava trendi 2000-luvulla. Sen työttömyysaste on noussut kahdesta prosentista kymmeneen prosenttiin.

 

11.06.2007 11:24 Anne Paasi