Suomen kieli kiinnostaa maailmalla
Pitkälti yli 100 suomen kielen opettajaa ulkomaisista yliopistoista kokoontuu tällä viikolla Turkuun jokakesäisille opinto- ja neuvottelupäivilleen.
Tapaamisten tavoitteena on tuoda uusin tutkimustieto ulkomailla työskentelevien yliopisto-opettajien käyttöön. Projektisihteeri Krista Kaipaisen mukaan yhtä tärkeä tavoite on myös eri puolilla maailmaa työskentelevien lehtorien mahdollisuus tavata toisiaan edes kerran vuodessa.
- Tänä vuonna keskitymme lähinnä sanataiteeseen, kirjallisuuteen ja nykykulttuurin ilmiöihin. Meillä on kirjallisuusaiheisia luentoja, suomalaista sarjakuvaa, kääntämistä ja myös suomalaista pop- ja rock-musiikkia, Kaipainen kertoo.
Vuosittaiset opinto- ja neuvottelupäivät ovat ulkomailla työskentelevien keskuudessa erittäin suosittuja usein pitkistäkin välimatkoista huolimatta. Osallistujia on joka puolelta maailmaa aina Kiinaa ja Japania myöden.
- Osallistuminen on erittäin suosittua, pitkälti toistasataa osanottajaa on sellainen määrä, että sitä on jo vähän vaikea hallita. Osallistujien joukossa on myös ulkomaisia suomen kielen opettajia eikä pelkästään Suomesta maailmalle lähetettyjä opettajia, tulosalueen päällikkö Anna-Maija Raanamo Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksesta (CIMO) kertoo tyytyväisenä.
CIMO edistää suomen opetusta
CIMO on vuonna 1991 perustettu opetusministeriön hallinnonalaan kuuluva asiantuntija- ja palveluorganisaatio. Sen tehtävänä on edistää kansainvälistä vuorovaikutusta koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla sekä nuorison keskuudessa.
Yksi CIMO:n tehtävistä on edistää suomen kielen opetusta ulkomaisissa yliopistoissa ja sen asiantuntijaelimenä toimii Ulkomaisten yliopistojen suomen kielen ja kulttuurin opintojen neuvottelukunta UKAN. Suomea voikin tätä nykyä opiskella jo lähes 30 maassa ja noin 100 yliopistossa. Suomen kielen opettajia on maailmalla noin 200 ja opiskelijoita 3000-4000.
Raanamon mukaan Suomen liittyminen Euroopan unioniin sai aikoinaan monet yliopistot maailmalla kiinnostumaan suomen opetuksesta. Lähes kaikissa EU-maissa voikin jo opiskella suomea.
Tällä hetkellä CIMO:ssa keskitytään Raanamon mukaan lähinnä verkoston syventämiseen laajentamisen sijaan, mutta myös uusia suomen kielestä kiinnostuneita maita on ilmennyt esimerkiksi EU:n laajentumisen myötä.
K uvateksti: UKAN:n projektisihteeri Krista Kaipainen (vas.) on nähnyt paljon vaivaa kokoontumisen järjestelyissä. Anna-Maija Raanamo (oik.) on sekä UKAN:n pääsihteeri että CIMO:n tulosalueen päällikkö. Molemmat ovat tyytyväisiä tämänvuotisen tapaamisen osanottajamäärään ja järjestelyihin.
Teksti ja kuva: Tuomas Rimpiläinen