Talouden ennustaminen - vai ennustajien talous?
Hyvässä talousennusteessa tarina on lukuja tärkeämpi, sanovat asiantuntijat.
Turun yliopiston taloustieteen laitos, taloustieteen opiskelijoiden ainejärjestö T-klubi ry. sekä Turun yliopiston ylioppilaskunta järjestivät keskiviikkona 27.10. keskustelutilaisuuden makrotaloudellisesta ennustamisesta. Professori Matti Virén toimi tilaisuuden puheenjohtajana.
- Ennustustoiminta on osa talouspolitiikan suunnittelua. Tärkeintä on selvittää miksi ja missä mennään ja millainen dynamiikka ohjaa taloutta. Tarkat luvut ovat toissijaisia, kertoi tutkimusjohtaja Raija Volk Pellervon taloudellisesta tutkimuslaitoksesta. Talouden "tarinan" merkitystä lukuihin nähden painottivat myös ennustepäälliköt Eero Lehto Palkansaajien tutkimuslaitoksesta ja Pasi Sorjonen Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksesta.
- Julkisuudessa kiinnitetään useimmiten huomiota epätarkkoihin ennusteisiin, totesi Volk. Ennusteet tehdään asioiden todennäköisimmän kulun perusteella. Haasteena ovat siksi erityisesti nopeat ja ennakoimattomat muutokset. Lyhyen aikavälin ennustamisessa sekä ennustus- että elämänkokemus ovat Volkin mukaan tärkeitä.
- Kun talous vuonna 1991 romahti, se tuli kyllä puun takaa, myönsi Eero Lehto ja näytti samalla kaaviota, jossa ennuste ja toteutunut kuvio näyttivät kulkevan täysin päinvastaisiin suuntiin. Volk kertoi, että varoituksia ylisuuresta kulutuksesta oli silti 80-luvulla annettu juuri ennustajien toimesta. Niihin ei kuitenkaan suhtauduttu riittävän vakavasti. - Ei ollut 80-luvulla nettiä. Jos soitti jollekin finanssineuvokselle, se oli aina lomalla, muisteli Lehto.
- Työttömyysaste ja inflaatio ovat kohtuullisen helppoja ennustaa, investoinnit puolestaan hankalia, sanoi Pasi Sorjonen. - Joka tapauksessa kaikki talousennustajat tietävät aina työskennellessään, että he ovat todennäköisesti väärässä, Sorjonen muistutti.
Ville Laamanen
Kuvassa vasemmalta Pasi Sorjonen, Raija Volk ja Eero Lehto