Syöpäsolun kasvu estettävissä tarttumismolekyylin avulla
Suomalaistutkijat ovat löytäneet uuden tavan estää syöpäsolujen villiä kasvua soluun vietävällä tarttumismolekyylillä.
Solujen määrän hallitsematon lisääntyminen on keskeisimpiä syövän tunnusmerkkejä. Normaali terve solu saa jatkuvasti ympäristöstään ohjeita, joiden avulla se jakautuu vain tarvittaessa. Tärkeitä jakautumista sääteleviä tekijöitä ovat solun tarttuminen ympäröivään soluväliaineeseen ja liukoiset kasvutekijät, joiden hallinnasta syöpäsolu karkaa muuttuessaan pahanlaatuiseksi.
Suomalaisryhmä havaitsi, että solun tarttumismolekyylien ja kasvutekijöiden välillä on aiemmin tuntematon yhteys. Solun kiinnittyminen tietyn integriini-nimisen tarttumismolekyylin avulla soluväliaineeseen aktivoi yhden solunsisäisiä viestiketjuja säätelevän fosfataasi-proteiinin. Tämän viestinviejäproteiinin aktivoituminen jarrutti tehokkaasti liukoisten kasvutekijöiden aiheuttamaa solujakautumista. Solun sitoutuminen soluväliaineeseen kertoo siis tämän viestiketjun kautta solulle, että solu voi ruveta hidastamaan kasvuaan.
Tutkijat hyödynsivät havaintoaan huonosti erilaistuneiden syöpäsolujen kasvun estämiseksi. Pahanlaatuiset solut kykenevät jakautumaan täysin kontrolloimattomasti pelkkien liukoisten kasvutekijöiden vaikutuksesta silloinkin, kun ne eivät ole lainkaan kiinnittyneet alkuperäiseen ympäristöönsä. Tutkijat veivät keinotekoisesti tarttumismolekyylin tärkeimmän osan näiden syöpäsolujen sisälle. Näissäkin soluissa tarttumismolekyylin osa kykeni aktivoimaan viestinviejäproteiinin ja estämään kasvutekijöiden aiheuttaman solujakautumisen.
Kyseisen tarttumismolekyylin ilmentyminen vähenee useissa syövissä, kuten eturauhas-, keuhko- ja munasarjasyövässä. Nyt kuvattu löytö viittaa siihen, että jos syöpäsoluihin saadaan vietyä lääkkeenä kyseinen tarttumismolekyylin osa, solujen kontrolloimaton jakaantuminen estyy. Tämän uuden lähestymistavan käyttökelpoisuutta syövän hoidossa tutkitaan parhaillaan.
Tutkimus tehtiin akatemiatutkija Johanna Ivaskan johtamassa ryhmässä osana FM Elina Mattilan väitöskirjatutkimuksia. Ivaskan tutkimusryhmä työskentelee VTT lääkekehityksen biotekniikan tiloissa Turussa. Tulokset on julkaistu tieteen arvostetuimpiin kansainvälisiin julkaisusarjoihin kuuluvassa Nature Cell Biology-lehdessä.