Naisopiskelijoita kannustetaan miehiä harvemmin
Sukupuolen merkitys näkyy edelleen yliopistoyhteisön kaikilla tasoilla.
- Tilastollisesti sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu sitä huonommin, mitä ylemmäs yliopiston hierarkiassa mennään, sanoo korkeakoulusihteeri ja yliopiston tasa-arvovastaava Tom Riski. Hänen mielestään vaikuttaa myös siltä, että korkeammalle mentäessä naisilla on paineita vähentää feminiinisyyttään. Riski osallistui yhdessä poliittisen historian assistentin, VTT Johanna Valeniuksen ja sosiologian yliassistentin, VTT Hannu Ruonavaaran kanssa paneelikeskusteluun TYY:n tasa-arvoseminaarissa maanantaina.
Valeniuksen mukaan yliopisto on maskuliininen työyhteisö. - Maskuliinisuus ja feminiinisyys ovat kuitenkin eri asioita kuin miehisyys ja naiseus, Valenius muistuttaa. Tieteen tekeminen perustuu järjen käyttöön, ja järkeä pidetään maskuliinisena ominaisuutena. Naistutkijalta odotetaan erään Suomen Akatemian tutkimuksen mukaan kaksi ja puoli kertaa enemmän julkaisuja kuin miehiltä.
- Miksi esimerkiksi sosiologisen tutkimuksen pitäisi olla miesten tekemää, kysyy Ruonavaara. Sosiologian laitos on opiskelijoiden osalta hyvin naisvaltainen ja vuosittain sisään tulee alle kymmenen miesopiskelijaa. Ruonavaara ei pidä tätä kuitenkaan ongelmallisena. Hän ei myöskään pidä yliopistolaitosta erityisen maskuliinisena. - Keskiverto yliopistomies ei mielestäni ole perinteisen maskuliinisen mieskuvan mukainen, sanoo Ruonavaara.
Miehet ja naiset eivät Valeniuksen mukaan saa yhtä paljon kannustusta opinnoissaan. Seminaareissa on yleistä, että miespuolinen professori kehuu etenkin aktiivisia miesopiskelijoita. Tämä saattaa vaikuttaa myös siihen, että tutkijan uralle hakeutuvien naisten määrä on miehiin verrattuna selvästi pienempi kuin perustutkinto-opiskelijoiden kohdalla. - Kiinnostuksen luulisi kuitenkin olevan yhtä suurta, toteaa myös Ruonavaara. Valeniuskin on huomannut maskuliinisen kulttuurin vaikutuksen itseensä. - Otin aikaisemmin miespuoliset opiskelijat vakavammin, hän sanoo.
- Yliopisto-opiskelijoiden valinnassa ei missään tapauksessa pitäisi olla sukupuolikiintiöitä, toteaa Riski. - Tulevaisuuden opetustaso kärsii, jos kiintiöiden takia opiskelijoiksi valikoituu huonompaa ainesta, hän perustelee. Pakkokeinot eivät ole ratkaisu, vaan alojen sukupuolista tasapainoa olisi pyrittävä edistämään muilla tavoilla. - Esimerkiksi pääsykoekysymyksiä voidaan suunnitella siten, etteivät ne selvästi painotu toisen sukupuolen keskimääräisiin kiinnostuksen kohteisiin, huomauttaa Valenius.
Ville Laamanen
Kuvassa panelistit Hannu Ruonavaara (vas.), Johanna Valenius ja Tom Riski.