Sosiaali- ja terveysalalla kehitetään johtajuutta
TerveysNetin syysseminaari pureutui sosiaali- ja terveysalan moniammatillisten johtamisopintojen kysymyksiin.
TerveysNet -koulutusverkosto järjesti maanantaina 24. lokakuuta seminaarin sosiaali- ja terveysalan johtamisesta ja johtamisopinnoista. Seminaarin avannut Helena Leino-Kilpi sanoi, että muutokset terveyden huollossa ja koulutuksessa ovat aiheuttaneet muutoksia myös täydennyskoulutuksen tarpeissa.
Ammatillista täydennyskoulutusta tarjotaan yliopistopuolella tällä hetkellä Tampereen, Kuopion, Oulun ja Lapin yliopistoissa. Täydennyskoulutus ei ole tutkinto, vaan siitä saa diplomin. Koulutus on moniammatillista ja orientaatiota laajentavaa, ei syventävää. Noin 500 sosiaali- ja terveysjohtajaa on käynyt koulutuksen, mutta määrä on pieni verrattuna opetusministeriön arvioimaan tarpeeseen. Erityisesti keskitason johtajia pitäisi opetusministeriön johtamiskoulutustyöryhmän mukaan kouluttaa lisää.
Työryhmän johtaja, opetusneuvos Marja-Liisa Niemi esitteli alustuksessaan johtamiskoulutuksen tarvetta, työryhmän ehdotuksia koulutuksen ja tutkimuksen järjestämiseksi sekä verkostoitumisen ratkaisemiseksi. Johtamiskoulutusta tarvitaan hänen mukaansa siksi, että julkisen sektorin merkitys ja kustannukset ovat kasvaneet ja sen mukana ovat kasvaneet vaatimukset tehostamisesta. Niemen mukaan terveydenhuollon ongelma on mm. se, että palvelut ja tarvitsijat eivät kohtaa eikä järjestelmässä tiedetä mitä tapahtuu.
- Samaan aikaan kun potilaat eivät saa aikoja terveyskeskukseen, 20 tai 25 prosenttia vastaanottoajoista jää käyttämättä.
Linjat moniammatillisille johtajaopinnoille
Johtamiskoulutustyöryhmä on esittänyt tavoitteet 20 opintoviikon laajuiselle moniammatilliselle johtamiskoulutukselle. Koulutus antaisi valmiudet erityisesti lähijohdon tehtäviin. Koulutuspalvelujen tarjoajat ovat tyrmistyneet siitä, että ehdotuksessa ei lisätä koulutuksen pituutta tai kustannuksia.
- Tätä kritisoitiin lausunnoissa, mutta uusia voimavaroja ei ole näillä näkymin ole tulossa, vahvistaa Marja-Liisa Niemi.
Rahaa yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden tahojen välisen verkoston koordinoimiseen ei myöskään ole luvassa. Työnantajapuolen mielestä verkostoitumisen pitäisi kuulua normaaliin työhön, mutta yliopistot ovat kritisoineet rahoituksen puuttumista.
Keski- ja ylemmän johdon koulutukseksi työryhmä ehdottaa kaikille täydennyskoulutuksena 20 opintoviikon laajuista moniammatillista johtamiskoulutuskokonaisuutta. Nämä koulutukset ovat maksullista täydennyskoulutusta.
Yliopistojen mukaan työryhmän ehdotus on kaiken kaikkiaan kannatettava ja tarpeellinen, mutta rahoituskysymys on ongelmallinen. Marja-Liisa Niemi ehdottaa lääkkeiksi osaamisen laittamista yhteen yliopiston ja AMK:n rajojen yli, siirtymistä opettamisajattelusta laajempaan oppimisen ymmärtämiseen ja työelämän osaajien työpanoksen tuomista opetukseen mukaan.
Kaikki ongelmat eivät ratkea johtajuutta parantamalla
Koulutusjohtaja Elina Viitanen Tampereen yliopistosta käsitteli omassa alustuksessaan täydennyskoulutuksen tavoitteita ja haasteita. Viitasen mukaan täydennyskoulutuksen ongelmia ovat mm. koulutuksen järjestäminen koulutuspalvelun tarjoajan mahdollisuuksien mukaan, ei työelämän tarpeiden mukaan. Viitanen oli huolissaan myös eri ammattilaisryhmien tasavertaisista osallistumismahdollisuuksista maksulliseen täydennyskoulutukseen, sillä isoilla organisaatioilla on enemmän rahaa panostaa siihen.
Viitasen mukaan opetusministeriön työryhmän linjaamat tavoitteet ovat niin laajoja, että niitä hallitsemaan tarvittaisiin "superjohtajia", verkostot hallitsevia muutosjohtajia, jotka ovat valmiiksi syntyneet moniammatilliseen sukupolveen.
- Tällä hetkellä puhutaan, että kaikki on johtamisen vika. On utopistista ajatella, että vain johtajuutta parantamalla kaikki ongelmat ratkeavat.
Elina Viitanen puhui myös lähijohtamiskoulutuksesta, jota työryhmän mukaan tulee kehittää yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Vaikea kysymys tässä on hänen mukaansa se, miten moniammatillisuus saadaan mukaan koulutuksen kaikille tasoille. Hän kysyi myös, tarvitaanko moniammatillisuutta joka paikassa ja tuleeko moniammatillisuus siitä, että istutaan samoilla luennoilla.
Saara Henriksson