Elias Tillandz-palkinto kahdelle tutkimusartikkelille
Kaksi elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa selvittänyttä huippujulkaisua jakavat tämän vuoden Elias Tillandz –palkinnon.
Elias Tillandz -palkinto on jaettu kolmannen kerran parhaille BioCity Turun tutkijoiden edellisen vuoden aikana julkaisemille tutkimusartikkeleille. Elias Tillandz-palkintoa ovat tukeneet Åbo Akademin säätiö, Turun yliopistosäätiö ja BioCity Turku.
Palkinnon saajat ovat:
Mikko Nieminen, Tiina Henttinen, Marika Merinen, Fumiko Marttila-Ichihara, John E. Eriksson, Sirpa Jalkanen:Vimentin function in lymphocyte adhesion and transcellular migration (Vimentiinin toiminta lymfosyyttien kiinnittymisessä ja kulkeutumisessa solujen läpi)
Tutkimusartikkeli on julkaistu englantilaisessa Nature Cell Biology-lehdessä. Julkaisu on tehty yhteistyönä professori Sirpa Jalkasen (Turun yliopisto) ja professori John Eriksson (Åbo Akademi) tutkimusryhmissä.
Kalle-Pekka Nera, Pekka Kohonen, Elli Narvi, Anne Peippo, Laura Mustonen, Perttu Terho, Kimmo Koskela, Jean-Marie Buerstedde, Olli Lassila: Loss of Pax5 promotes plasma cell differentiation (Pax5-geenin puuttuminen edistääplasmasolujen erilaistumista).
Artikkeli on julkaistu Immunity-lehdessä USA:ssa. Julkaisu on tehty professori Olli Lassilan tutkimusryhmässä (Turun yliopisto).
Julkaisupalkinto on nimetty Turun Akatemian professori Elias Tillandzin (1640-1693) mukaan, joka toi kokemusperäisen tieteen Turkuun ja julkaisi Turussa ensimmäisen varsinaisen tieteellisen tutkimuksen.
Tietoa tulehdussolujen kulkuväylästä
Immuunipuolustuksen soluilla on ilmiömäinen kyky verenkierron kautta löytää tulehtunut alue ja raivata tiensä tulehduspesäkkeeseen. Tämän elintärkeän soluliikennetoiminnon suunnistusmekanismeja on kartoitettu jo pitkään. Tiedetään, että tulehdussoluilla on tarkkoja tunnistimia, joiden avulla ne tarttuvat verisuonen seinämiin tullessaan tulehtuneelle kudosalueelle. Toistaiseksi kuitenkin varsin huonosti tiedetään miten ne pääsevät ulos verisuonista tulehtuneelle alueelle
Palkitussa julkaisussa turkulaiset John Erikssonin ja Sirpa Jalkasen tutkimusryhmät kuvaavat mullistavan löydön, jonka mukaan tulehdussolut eivät kulkeudu ainoastaan soluliitosten kautta vaan myös suoraan verisuonisolujen läpi. Tämä kulkuväylä on yllättävä suhteessa aikaisempiin havaintoihin. Sitä voisi verrata vaikkapa siihen, että joku rakennukseen mennessään ovien sijasta kulkisi suoraan seinän läpi, seinän kuitenkaan vaurioitumatta.
Tutkimusryhmät osoittivat, että tämä suoniseinämän soluja halkova kulkuväylä on erityisen tärkeä ns. lymfosyyttien eli immuunipuolustuksen T- ja B-solujen liikenteelle. Tutkimusryhmien tulokset avaavat uusia uria immuunipuolustuksen, soluliikenteen ja solun tukirangan tutkimukselle. Koska tulehdussolujen kulkuväylien toiminta on tärkeä sekä immuunisolujen normaalissa liikenteessä että lukuisissa eri tautitiloissa, on toiveita siitä, että uutta löydettyä kulkuväylää ja siihen liittyviä toimintamekanismeja voitaisiin hyödyntää tulehdussolujen liikennöinnin säätelemiseksi halutulla tavalla.
Kantasolujen osuus vasta-ainetuotannossa on tärkeä
Pax5-geeni on tärkeä osa verkostoa, jota tarvitaan veren kantasolujen erilaistumisessa vasta-aineita tuottaviksi plasmasoluiksi. Tämän on osoittanut professori Olli Lassilan tutkimusryhmä, joka toimii Turun yliopistossa.
Vasta-aineet ovat tiettyyn kohteeseen osoitettuja "taikaluoteja". Kun vihollinen, kuten virus tai bakteeri, pääsee tunkeutumaan kehoon, immuunijärjestelmä alkaa tuottaa monia erilaisia vasta-aineita, jotka hyökkäävät tiettyjä tunkeilijan rakenteita vastaan. Vasta-aineita elimistössä tuottavat plasmasolut, jotka ovat tehokkaita vasta-ainetehtaita.
Vielä ei tiedetä, mikä säätelee plasmasolujen erilaistumista ja mitkä tekijät säätelevät vasta-ainetuotantoa. Kun opitaan ymmärtämään molekyylitasolla veren kantasolujen erilaistuminen vasta-aineita tuottaviksi plasmasoluiksi, parantaa se myös mahdollisuuksia hoitaa kroonisia tulehdustauteja, reumasairauksia ja syöpätauteja.
Tutkimuksessa poistettiin B-soluilta Pax5-geeni, jonka tiedetään ohjaavan veren kantasolut erilaistumaan B-soluiksi, plasmasolujen esiasteiksi. Tuhansien geenien toiminnan muutoksia tutkittiin geeniseulonta-menetelmällä ja löydettiin useita, joihin Pax5-geenin poisto vaikutti. Pax5-geenin poiston seurauksena B-solut muuttuivat yllättäen plasmasoluiksi ja alkoivat tuottaa runsaasti vasta-aineita.
Näin todettiin Pax5-geenin olevan tärkeä osa verkostoa, joka säätelee vasta-aineiden tuotantoa. Pax5-tekijää tarvitaan veren kantasolujen erilaistumiseen B-soluiksi ja saman tekijän poisto jo erilaistuneilla Bsoluilla saa ne edelleen kehittymään vasta-aineita tuottaviksi soluiksi. Tulos osoittaa, että luonto on säästeliäs ja samalla geenillä on eri kehitysvaiheissa erilainen tehtävä.
Tutkimus kuuluu immunologian ja kehitysbiologian alaan, jossa tavoitteena on immuunijärjestelmän ja kantasolujen toimintamekanismien ymmärtäminen.
Julkaistu 27.8.2007