Tšuvassin kieltä tehdään tunnetuksi turkulaisvoimin
Volgan mutkassa elää turkinsukuisten tšuvassien kansa, jonka erikoista kieltä on maailmalla tutkittu melko vähän. Turussa sitä osataan. Loppuvuodesta julkaistiin Turun yliopiston Volgan alueen kielten tutkimusyksikössä ensimmäinen tšuvassilais-suomalainen sanakirja.
Tšuvassilais-suomalainen sanakirja on yksi monista Volgan alueen kielten tutkimusyksikön julkaisemista sanakirjoista, mutta tekijöidensä, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erikoistutkijan Arto Moision ja Turun yliopiston tutkijan Jorma Luutosen, mukaan uraauurtava laatuaan.
Luutonen kertoo, että tšuvassin kieltä tutkittiin jonkin verran Suomessa jo 1800-luvulla, jolloin kieltä vielä epäiltiin suomen sukukieleksi. August Ahlqvistin viitoittamalla tšuvassintutkimuksen tiellä ei kuitenkaan voitu jatkaa pitkään: Venäjän vallankumouksen jälkeen raja sulkeutui, kontaktit katkesivat ja vuosikymmenten ajan maan kielten tutkimus oli Neuvostoliiton sisäinen asia.
- Venäjä avautui kielentutkijoille vasta 1990-luvun alussa. Neuvostoliiton kaaduttua aiemmin pääsemättömissä olleille alueille voitiin taas luoda suoria kontakteja, Moisio huomauttaa.
Pöytälaatikosta päivänvaloon
- Kiinnostuin tšuvassin kielestä nykyisen työni kautta. Olen tekemässä marin kielen murteiden sanakirjaa, minkä yhteydessä tulee jatkuvasti vastaan tšuvassilaisia lainasanoja. Aloin opiskella tšuvassia ja tehdä päätyöni sivussa sanakirjaa, lähinnä itselleni, Moisio valaisee sanakirjan syntyvaiheita.
Moisio aloitti sanakirjan kokoamisen ja muutaman vuoden kuluessa oli sanakirjan runko valmis. Hän katsoi työnsä tehdyksi, ja sanakirja jäi pöytälaatikkoon. Sanakirjan julkaisemista Moisio ei ollut suunnitellut, ennen kuin tšuvassin kieltä itsekin harrastanut Luutonen asiaa ehdotti.
Laatikossa levännyttä sanakirjaa lähdettiin työstämään julkaisuksi ja apuun kutsuttiin tšuvassi Eduard Fomin. Tšeboksaryn yliopistossa työskentelevä Fomin tarkisti Moision laatiman käsikirjoituksen, ja hänen avullaan sanakirjaan saatiin myös paljon uudissanastoa.
Sanakirjan symbolinen merkitys on tšuvasseille suuri
Sanakirjan 200 kappaleen ensipainos valmistui syksyllä.
- Kuten pieni painosmääräkin jo kertoo, emme odota sanakirjasta tulevan best-selleriä tai kaikkien alkavan opiskella kieltä. On jo sinänsä tärkeää, että sanakirja on nyt olemassa ja toivottavasti teos lisää mielenkiintoa tšuvassia ja muita turkkilaiskieliä kohtaan, Moisio toteaa.
Tšuvassia on tutkittu Luutosen ja Moision mukaan Venäjän ulkopuolella verrattain vähän. Tähänastiset sanakirjat ovat pääsääntöisesti tšuvassilais-venäläisiä.
- Tšuvassit ovat vuosisatoja eläneet eri kulttuurien ja kielten puristuksessa. Sillä, että heidän kielestään kiinnostutaan länsimaissa, on suuri merkitys tšuvassien identiteetin ja itsetunnon kannalta.
Fomin vie sanakirjan Suomesta Tšuvassiaan, missä kirjasta julkaistaan rinnakkaispainos. Yhteistyö tšuvassilaisen Fominin kanssa jatkuu vastakin, sillä kolmikolla on työn alla myös tšuvassin kielioppikirja. Sen valmistumista saadaan Luutosen mukaan odotella kuitenkin vielä tovi.
Julkaistu 9.1.2008
Liisa Reunanen