Luonnon monimuotoisuudesta selkokielellä
Matti Salon, Ilari E. Sääksjärven ja Ari Karhilahden teos Tuntematon maa – luonnon monimuotoisuuden käsikirja julkaistiin keskiviikkona 21.3.
Biologien Matti Salon ja Ilari E. Sääksjärven sekä luontoasiantuntija Ari Karhilahden teoksen pääteemana on luonnon tuntematon monimuotoisuus. On arvioitu, että maailmassa olisi 2-200 miljoonaa lajia, yleisin arvio liikkuu noin 20 miljoonassa. Tästä määrästä vain 1,7 miljoonaa lajia tunnetaan.
Teos jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen osio toimii johdatuksena luonnon monimuotoisuuteen pohtimalla omaa asemaamme maapallolla. Jälkimmäinen osa on käsikirja, jossa käydään läpi keskeinen biodiversiteettisanasto.Tekijät korostivat teoksensa yleistajuisuutta ja tuoretta otetta ympäristöasioihin.
- Olemme pyrkineet lähtemään pois klassisista esimerkeistä ja käyttäneet 2000-luvulla julkaistua kirjallisuutta, Sääksjärvi valaisi.
Lajien tunnistaminen auttaa tulevan ennustamisessa
Kolmikko painotti luonnon monimuotoisuuden tärkeyttä koko ekosysteemin kannalta. Sääksjärven mukaan kaikilla lajeilla on oma pikku ammattinsa ja tehtävänsä. Ihminen hyötyy luonnon monimuotoisuudesta monella tavalla; luonnosta saadaan esimerkiksi monien eri lääkkeiden ainesosat.
- Eliölajien tunnistamisen myötä tiedetään enemmän myös muutoksista ja tulevaisuuden ennustettavuus lisääntyy. Hyötyjä ei aina voida konkreettisesti laskea esimerkiksi erilaisiin budjetteihin tai arvioihin. Erityisesti köyhät ihmiset ovat hyvin riippuvaisia ekosysteemin toimivuudesta. Luonnon monimuotoisuuden arvo on suurin niille, joille ei ole rahaa, Salo totesi.
-Tieteellinen näyttö on myös ainoa keino, jonka avulla saadaan suojelupäätöksiä. On helpompaa laittaa maa tasaiseksi, kuin saada siitä luonnonsuojelualue, myös kirjan kaikki kuvitukset tehnyt Ari Karhilahti summasi.
Ihmisen toiminta huomattavin syy lajien häviämiseen
Salo puhui myös lajien häviämisestä, johon suurin syy on niiden elinympäristön heikkeneminen. Esimerkiksi keräilystä tai metsästyksestä johtuva lajikato on siihen verrattuna hyvin pientä. Sääksjärven mukaan lajeja katoaa myös luonnollisesti, mutta ihmisten aiheuttamasta toiminnasta johtuva häviäminen on siihen verrattuna jopa 100-1000 kertaista.
Tekijät korostivat, että kirjan tarkoitus ei ole syyllistää ihmisiä, vaikka tällä hetkellä puhe ympäristöasioista menee siihen helposti:
- Positiivistakin kehitystä tapahtuu, mutta ympäristöuutisointi keskittyy vain negatiivisiin asioihin. Ihmisille saadaan näin huono omatunto, mikä ei vie tuloksia lainkaan oikeaan suuntaan, Sääksjärvi huomauttaa.
Kuvateksti: Matti Salo, Ari Karhilahti ja Ilari E. Sääksjärvi julkistivat teoksensa Turun yliopiston eläinmuseossa
Annemari Anttila