Monipuolinen ja terveellinen tyrni
Tyrni on tullut suomalaisille tutuksi paitsi erikoisen makunsa, myös rikkaan vitamiinisisältönsä ansiosta. Tyrnitutkimuksessa on saavutettu uusia tuloksia.
Tyrnimarja on ravintoarvoltaan ainutlaatuinen. Se sisältää satoja erilaisia yhdisteitä, joista tunnetuimpia ovat C- ja E-vitamiini, arvokkaat rasvahapot ja karotenoidit. Merkittäväksi ovat nousseet myös aiemmin vähäisen huomion kohteena olleet tyrnin flavonoidit, jotka eroavat monista muista kasviperäisistä flavonoideista. Tyrni sisältää poikkeuksellisen runsaasti isoramnetiinia, flavonolia, jolla tiedetään olevan sydänterveyttä edistäviä vaikutuksia.
Uusimpien tieteellisten tutkimusten mukaan tyrnin flavonoideilla on suotuisa vaikutus sydämen ja verenkiertoelimistön terveydelle ja toiminnalle. Dosentti Baoru Yang esitteli kansainvälisiä tutkimustuloksia, joissa tyrnin flavonoidien on todettu ylläpitävän sydänlihaksen terveyttä eri tavoin. Kliinisissä tutkimuksissa on havaittu tyrnin flavonoidien edistävän sydämen verenkiertoa henkilöillä, jotka nauttivat flavonoideja ravinnon ohella. Tyrniflavonoidien kyky siepata vapaita radikaaleja voi suojata sydänlihaksen soluja erilaisissa stressitilanteissa.
Suomessa flavonoiditutkimuksessa ollaan pitkällä. FT Jukka-Pekka Suomelan tutkimustulokset flavonoidien imeytymisestä elimistöön ovat ensimmäisiä laatuaan maailmassa. Tutkimuksessa tarkasteltiin isoramnetiinin imeytymismekanismia, ja havaittiin, että tyrniöljy edistää isoramnetiini-flavonolin imeytymistä ja biosaatavuutta elimistössä. Tulokset tukevat näkemystä tyrnin bioaktiivisten yhdisteiden synergistisestä vaikutuksesta terveydelle.
Kotimaisia innovaatioita
Suomessa tyrninviljelyä on kehitetty erikoistumalla marjojen aistittavaan ja ravitsemukselliseen laatuun. Maailman suurimmat luonnonvaraiset tyrniviljelmät ovat Kiinassa - mutta Suomesta löytyy maailman pohjoisin tyrniviljelmä, Kittilästä. Tämä harvinainen viljelmä on osa tutkimushanketta, jossa seurataan tyrnin satoon ja laatuun vaikuttavia tekijöitä ja vertaillaan pohjoisen ja eteläisen Suomen kasvuolosuhteiden vaikutusta näihin tekijöihin.
Tyrnimarjalle ominaista hapanta ja karvasta makua voidaan haluttaessa pehmentää teknologian avulla. FT Katja Tiitisen tutkimuksissa oli muokattu tyrnimarjan makua menetelmällä, jossa omenahappoa poistettiin mikrobikäymisen avulla. Tällöin marjan hedelmäinen ja makea maku korostuivat ja suutuntuma saatiin pehmeämmäksi.
Helsingissä järjestettiin 5.3.2007 tieteellinen tyrniseminaari, jossa suomalaiset elintarvike- ja bioalan tutkijat esittivät uusia tuloksia arvokkaan marjan terveysvaikutuksista. Seminaarin pääjärjestäjinä olivat Turun yliopiston Biokemian ja elintarvikekemian laitos sekä Suomen Tyrniliitto ry.