Opiskelijat osana yliopistoa
Turun yliopiston ylioppilaskunnan järjestämässä tulevaisuusfoorumissa keskusteltiin korkeakoululaitoksen muutoksen tuomista haasteista.
Torstaina 11.10. järjestetyssä tilaisuudessa keskustelemassa olivat Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen, Helsingin yliopiston kansleri Kari Raivio, Åbo Akademin kansleri Christoffer Taxell, Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Lasse Männistö sekä Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Ragna Rönnholm. Tilaisuuden juonsi TYYn hallituksen puheenjohtaja Eric Carver.
Panelistit pohtivat muun muassa sitä, onko opiskelija edelleen akateemisen yhteisön jäsen ja millä tavoin valta uudessa hallinnossa jakautuu. Kukaan ei kiistänyt sitä, etteikö opiskelija olisi jatkossakin akateemisen yhteisön jäsen. Virtasen mukaan on pitkälti toimijoiden omasta aktiivisuudesta kiinni, miten paljon he voivat asioihin vaikuttaa.
- Kysymys on myös siitä, mistä päätöksenteosta puhutaan. Opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus ottaa kantaa niihin asioihin, joista heillä on tietoa. Hallitukseen kannattaisi ehkä valita asiantuntijoita myös Turun yliopiston ulkopuolelta. Päätöksiä tehdessä tulisi huomioida Turun yliopiston etu, Virtanen toteaa.
Muutkin panelistit pohtivat tulevan hallituksen kokoonpanoa. Raivion kanta oli selvä: kolmikantamalli ei ole ollut toimiva, sillä sisäinen hallinto ei ole pystynyt tekemään vaadittavia päätöksiä suurista linjoista.
- Taloudellisen autonomian ja vastuun saaminen edellyttää lisää asiantuntijuutta hallitukseen. Enemmistö hallituksen jäsenistä pitäisi olla yliopiston ulkopuolisia toimijoita, mutta kuitenkin niin, etteivät ulkopuoliset voisi vaikuttaa akateemisiin päätöksiin, Raivio pohti.
Männistön mielestä opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa kaikkiin päätöksiin, jotta "asiakkaan näkökulma" tulisi huomioiduksi. Rönnholm puolestaan varoitteli, ettei markkinataloutta ja akateemista maailmaa tule automaattisesti sekoittaa.
- Myös autonomian aikana tutkimusta ohjaa raha. Opetusta ei tule kuitenkaan unohtaa, sillä ilman opiskelijoita ei ole yliopistoa, Rönnholm totesi.
Maksulliseksi vai ei?
Suurin osa panelisteista vastusti ajatusta lukukausimaksujen asettamisesta, ainoastaan Raivio oli selkeästi lukukausimaksujen puolella. Hänen mielestään lukukausimaksut tulisi kompensoida koulutusseteleillä, joita käyttämällä olisi mahdollista suorittaa tutkinto siihen keskimäärin vaaditussa ajassa.
Virtasen mielestä suomalaisen koulutusjärjestelmän koulutuksen maksuttomuus on tärkeä arvo, jota ei tulisi muuttaa. Monet panelistit muistuttivat, että maksullisuus lisää epätasa-arvoa, kun kaikilla ei olisi enää mahdollisuuksia kouluttautua. Rönnholm painotti, että koulutus on itsessään hyvä asia, josta yksilön lisäksi hyötyy myös yhteiskunta.
Kirsi Kojonkoski