Snellmanin päivä Liedon Vanhalinnassa
Liedon Vanhalinnassa vietettiin tapahtumarikasta Snellmanin päivää. Tasan 50 vuotta sitten - juuri Snellmanin päivänä 1956 Mauno ja Ester Wanhalinna lahjoittivat Turun yliopistolle omistamansa kartanon ja sitä ympäröivän maatilan.
Juhlatapahtumien aluksi Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen paljasti kartanon pihalle pystytetyn lahjoituskilven. Kilpi muistuttaa Wanhalinnojen merkittävästä lahjoituksesta sekä samalla koko Turun Suomalaisen yliopiston hengestä ja tarkoituksesta, joka kiteytyy yliopiston tunnuksessa Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle.
Varsinaista Snellmanin päivän juhlaa vietettiin kartanoravintolassa. Juhlassa puhuivat yliopistosäätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Jukka Mikkola, Liedon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anne-Mari Virolainen ja maaherra Rauno Saari. Sopraano Kaisa Ranta esitti yksinlaulua.
Kaksi ja puoli sataa apurahan saajaa
Turun yliopistosäätiön hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki jakoi juhlassa säätion kevään 2006 apurahat. Apurahoja jaettiin Turun yliopiston tutkijoille, tutkijaryhmille sekä jatko-opiskelijoille yhteensä lähes 830 000 euroa. Apurahan saajia oli tällä kertaa 248 kappaletta. Suurimman ryhmän muodostivat nuoren tutkijan apurahat – kaikkiaan 56 nuorelle tutkijalle jaettiin yhteensä 358 000 euroa.
Päivällä juhlavieraat tutustuivat Vanhalinnan näyttelyihin, joista uusin esittelee Outi Wanhalinnan lahjoittamaa miekkakokoelmaa. Snellmanin päivän juhlien päätteeksi musiikkikapteeniluutnantti Timo Kotilaisen johtama Laivaston soittokunta esitti Linnavuorella kevätsoiton.
Vapaalle tieteelle
Juhlapäivän aamulla pidetyssä tiedotustilaisuudessa julkistettiin Turun yliopistosäätiön kustantama kulttuurihistoriantutkija Henri Terhon kirja Vapaalle tieteelle. Teos kertoo kuudentoista artikkelin muodossa Turun yliopiston ja Turun yliopistosäätiön tukijoista ja lahjoittajista. Siinä esitellään sekä 1920-luvun yliopistokeräyksen asiamiehiä että nykypäivän lahjoittajia.
- Teokseen on valittu tarinoita niin suurista ja tunnetuista yliopiston tukijoista kuin pienempiä lahjoituksia tehneistä tavallisista ihmisistä. Jälkimmäisten panos oli yliopiston menestymiselle yhtä tärkeä, sillä juuri he tekivät suomalaisen yliopiston perustamisesta ja tukemisesta todellisen kansanliikkeen, Henri Terho sanoi.
Alkuperäisiä lahjoittajia oli kaikkiaan yli 22 000, mutta yliopiston tukeminen lahjoitusvaroin jatkuu edelleen. Yliopistosäätiöllä on tällä hetkellä peräti 56 nimikkorahastoa, joista tuetaan Turun yliopiston tutkijoita ja opiskelijoita.
TN