Pääministeri korosti yliopistojen koulutustehtävää
- Suomen tulevat mahdollisuudet liittyvät osaamiseen, pääministeri Matti Vanhanen totesi vieraillessaan Turussa maanantaina. Vanhanen muistutti kuitenkin, että yliopistoilla on myös tärkeä koulutustehtävä.
Pääministeri ja keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen vieraili maanantaina Turun yliopistossa vastailemassa opiskelijoiden kysymyksiin. Pääministerin kyselytunnin olivat järjestäneet Turun keskustaopiskelijat. Politiikan johtohahmo veti luonnollisesti luentosalin täyteen yleisöä, jota esitettyjen kysymysten ja kommenttien perusteella kiinnosti lähinnä hallituksen koulutuspolitiikka. Kysymykset presidenttikampanjasta sen sijaan loistivat poissaolollaan.
Pääministeri näki Suomen kehitysnäkymät korkeakouluissa valoisina. Tärkeää on hänen mukaansa omien vahvuuksien tunnistaminen. Vanhanen kehottikin suomalaisia korkeakouluja tulevaisuudessa keskittymään muutamalle huippuosaamisen alalle.
- Muutamalla alalla on mahdollista olla maailman huipulla. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi metsäklusteri ja kännykkäbisnes. Myös biotieteisiin on ladattu täällä Turussakin paljon odotuksia. Nyt tarvitaan vahva strategia.
Hänen mukaansa on tärkeää muistaa, että yliopistoilla on huippututkimuksen lisäksi myös merkittävä koulutustehtävä, joka ei rajoitu enää pelkästään virkamiesten tuottamiseen. Yliopistojen tulisikin entistä enemmän ottaa huomioon yrityselämän tarpeet. Nykymenolla nimittäin vuoteen 2015 mennessä 70 % työvoimasta olisi julkisen sektorin palveluksessa. Se on valtionhallinnon johtohenkilön mielestä kestämätön kehitysnäkymä.
Uudistuksilla tehoa koulutukseen
Matti Vanhasen mukaan varsinkin yliopistot ovat historiallisen muutoksen edessä. Lyhyessä alustuspuheenvuorossaan pääministeri linjasi käynnissä olevia rakenneuudistuksia, joiden hallitus toivoo jäntevöittävän opintoja. Vanhasen mielestä koulutusjärjestelmään saadaan lisää tehoa kaksiportaisen tutkintomallin myötä, jos kandidaatin tutkintoon asti opetusta annetaan "koulumaisemmin".
Näkemys herätti yleisössä myös vastareaktioita akateemisen vapauden puolesta. Pääministeri piti kuitenkin kiinteämuotoista opetusta tärkeänä edellytyksenä opintojen loppuunsaattamiselle.
- Ensimmäiset kaksi opiskeluvuotta ennakoivat yleensä sitä, miten opinnot myös päättyvät. Tarkoitus on siirtyä tutkinnon edetessä pikku hiljaa kohti akateemisen vapauden lisäämistä.
Niinikään koulutusta tehostavana tekijänä Vanhanen näki valintajärjestelmän uudistamisen. Hänen mukaansa kansantaloudella ei ole varaa siihen, että ylioppilaaksi valmistunut joutuu odottamaan 2-3 vuotta ennen opiskelupaikan varmistumista. Toisaalta pääministeri myönsi, että sivistysyhteiskunnassa pitää tarvittaessa olla aikaa muutama vuosi miettiä itselle sopivaa koulutusohjelmaa.
Erityistä kiitosta pääministeriltä saivat opintoajan rahoitukseen liittyvät uudistukset. Asumistuen ja opintolainan parannukset lisäävät hänen mukaansa opiskelijan tuloja jopa 110 euroa kuukaudessa.
Tehdyt parannukset on Vanhasen mukaan mahdollista rahoittaa, koska kansantalouden tulevaisuudennäkymät ovat nyt hyvät.
- Nyt aloittavilla opiskelijoilla mahdollisuus saada heti pysyvä työpaikka on parempi kuin nyt valmistuvilla, pääministeri vakuutti. Samalla hän kuitenkin myönsi, että pätkätyökierteen vaara on edelleen todellinen. Pääministerin seurueeseen kuulunut peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.) muistutti akateemiselle yleisölle, että myös apurahatutkijoiden asemaan ja sosiaaliturvaan ollaan tekemässä parannuksia.
Rami Nieminen