Eurooppalainen identiteetti on ongelmallinen, muttei mahdoton
Dosentti Teija Tiilikaisen mukaan Eurooppa on ideologisesti jakautunut. Hän peräänkuuluttaa kansalaisten demokraattista kanssakäymistä.
- Kulttuurisen identiteetin ongelmista huolimatta valtiollisia tunnusmerkkejä on EU:ssa rakennettu ja otettu poliittisiksi tavoitteiksi, totesi dosentti Teija Tiilikainen perjantaina. Esimerkiksi EU:n laajentuessa eurooppalaiset arvot ovat olleet ohittamaton tekijä, vaikka yhteisestä arvopohjasta ei käytännössä olekaan selvyyttä. Tiilikainen pohti Turun yliopistossa pitämässään Veikko Litzen –luennossa eurooppalaisen identiteetin mahdollisuutta.
- Ideologian suhteen Eurooppa on tänä päivänä vähintään yhtä jakautunut kuin yhtenäinen, Tiilikainen kiteytti eurooppalaisuuden kuvaa. Hänen näkemyksessään Eurooppaa yhdistävät yhteinen kristinusko, roomalainen oikeusperinne ja valistuksen rationalismi. Erottavia tekijöitä ovat historiallisesti olleet uskonpuhdistukset ja poliittiset rajalinjat.
Eurooppalaisen identiteetin luomiseksi Tiilikainen kannusti eurokansalaisia rakentamaan yhteisen julkisen tilan, jossa nämä voisivat kommunikoida keskenään ohi valtiotoimijoiden. Jürgen Habermasia mukaillen hän totesi, että identiteetti syntyy vasta poliittisen prosessin myötä ja demokraattiset käytännöt ovat edellytyksenä yhteisen aatemaailman synnylle. Tiilikainen myönsi kuitenkin kansalaisten kanssakäymisen olevan vaikeaa etenkin kielimuurin vuoksi.
Suuret kertomukset rakentavat identiteettiä
Tiilikaisen mukaan Euroopan ongelma on, että vaikka EU:n vallankäytön legaalisuus on kunnossa, sen poliittisen vallan legitimiteetti on kyseenalaista.
- EU:lta puuttuu suuri kertomus, joka korostaisi yhteistä arvojärjestelmää ja auttaisi omaksumaan sitä.
Tiilikainen tunnusti, että legitimiteetin luominen on hankalaa, sillä unionin päätöksenteko on pitkälti etääntynyt kansalaisista.
- EU:n tasolla on syntynyt eliitti, joka puhuu omaa kieltään ja jolla on hallinnollista valtaa käytettävissään, hän totesi viitaten monimutkaiseen byrokratian päätöksentekojärjestelmään.
Hän ei kuitenkaan suostunut täysin hylkäämään EU:n demokratian toimintaa, vaan muistutti, että esimerkiksi media mielellään vähättelee julkkiskisaksi leimattuja europarlamenttivaaleja.
- Kaikilla tasoilla eurooppalaista demokratiaa ei ole vielä loppuunhiottu, mutta aineksia onnistumiseen on olemassa.
Laajentuminen koettelee eurooppalaisuutta
Tiilikaisen mukaan seuraava suuri haaste eurooppalaisen identiteetin rakentamisessa on EU:n mahdollinen laajeneminen. Etenkin Turkin mukaantulo saattaisi rapauttaa viimeisenkin kuvan historiallisesti yhtenäisestä Euroopasta.
Euroopan kulttuurinen identiteetti perustuu Tiilikaisen mielestä suurelta osin yhteiseen historiantulkintaan, joka kytkeytyy maailmansotiin ja niiden jälkeiseen jälleenrakennustyöhön. Tulevat jäsenmaat eivät välttämättä pysty allekirjoittamaan eurooppalaisuutta kaikilta osin. Tiilikaisen mukaan olisikin yhteisen kulttuuri-identiteetin sijaan helpompi rakentaa identiteetti eurooppalaisen demokratian varaan, vaikkei sekään ongelmatonta tule olemaan.
Veikko Litzen –luento on järjestetty Turun yliopistossa vuodesta 1993 alkaen kulttuurihistorian ensimmäisen professorin kunniaksi. Luennolla kulttuurihistorian asiantuntija pitää kriittisen puheenvuoron ajankohtaisesta aiheesta.
RN