Näkökulmia Venäjään ja terrorismiin
Keskustelutilaisuudessa käsiteltiin Tshetshenian konfliktia, terrorismia ja demokratian ongelmia Venäjällä.
Venäjästä, terrorismista ja erityisesti Tshetshenian tilanteesta keskustelivat Politiikan tutkimuksen klubin paikalle kutsumat asiantuntijat, vieraileva tutkija David Dusseault Aleksanteri-instituutista sekä ulkoasiainsihteeri Mikko Kinnunen ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan yksiköstä. Dusseault on erikoistunut eliitin valtasuhteisiin Venäjän keskushallinnon ja periferioiden välillä. Kinnusen Venäjän-asiantuntemus on puolestaan karttunut erityisesti Suomen Moskovan-lähetystössä työskennellessä. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi VTT Antti Kaski valtio-opin laitokselta.
Tshetshenian ensimmäisen sodan syttyminen 1994 oli Venäjällä erityistapaus, johon johti monimutkainen kehitys. Sota alkoi, vaikka lähes kaikki olennainen öljyn verotusta lukuun ottamatta saatiin sovittua neuvottelupöydässä. Dusseaultin mukaan Dzhohar Dudajev arvioi tilanteen väärin pitäessään kiinni Tshetshenian itsenäisyydestä. - Dudajev luotti kansallistunteen voimaan, mutta taloudelliset tekijät ovat aina ratkaisevia, painottivat sekä Dusseault että Kinnunen. Tilanne Tshetsheniassa on tällä hetkellä hajanainen ja kaoottinen. - Venäjä väittää, ilmeisesti oikeutetusti, että ulkomaalaisten terroristien määrä Tshetsheniassa kasvaa jatkuvasti. Alue sopii erinomaisen hyvin taistelijoiden koulutukseen, Kinnunen totesi.
Kinnunen otti esille myös Venäjän ilmoituksen mahdollisista ennalta ehkäisevistä iskuista terroristeja vastaan maan rajojen ulkopuolella. - Ennaltaehkäisevien iskujen sotilaallinen merkitys on yleensä kyseenalainen. Poliittinen vaikutus on olennaisempaa, painotti Kinnunen. - Venäjän ilmoitus ei sinänsä ollut saamansa julkisuuden kokoinen uutinen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että esimerkiksi Australia ja Japani ovat myös jonkin aikaa sitten ilmoittaneet iskuvalmiudestaan. Kyse on siitä, kuka näin ilmoittaa ja koska.
Tshetshenian itsenäisyys epärealistinen ratkaisu
Sekä Kinnusen että Dusseaultin mielestä on vaikea sanoa, onko terrorismi johtanut venäläisen demokratian tai median vapauden rajoittumiseen. - Ensin pitäisi osata sanoa, mitä venäläinen demokratia itse asiassa tarkoittaa, Dusseault pohjusti. - Media oli Jeltsinin aikana ehkä nykyistä monipuolisempi, mutta toisaalta Venäjällä on nyt käynnissä selvä projekti keskusvallan vahvistamiseksi. Tämä näkyy valtamedian viestien yksipuolistumisena. Kyseessä on kuitenkin terrorismista riippumaton asia, Kinnunen selvitti.
Dusseaultin mukaan eliitin valta Venäjällä toimii monesti yhä vanhakantaisen "pomojärjestelmän" kautta. Siinä valtaapitävä voi päättää työpaikkojen, rahan ja vallan jaosta mielensä mukaan ja näin saa pidettyä "koplansa" hallinnassaan ja riippuvaisena itsestään. - Demokratia toimii kunnolla vain silloin, kun resurssit ja sen mukanaan tuoma valta on hajautettuna. Jos kaikki on yhdessä keskuksessa, autoritaarinen hallinto menestyy, painotti Dusseault.
Kummankaan asiantuntijan mielestä Tshetshenian tilanne ei ole toivoton. - Beslanin tapahtumat hiljensivät keskustelun integraatiokehityksestä, mutta on olemassa suunnitelmia ja tahtoa alueen rauhoittamiseksi, Dusseault sanoi. Kuka Beslanin takana olikaan, halusi iskeä tätä kehitystä vastaan. - Resurssien hallinta tulisi antaa paikallisten käsiin, mutta Tshetshenian itsenäisyys ei missään nimessä ole oikea ratkaisu. Sitä paitsi Mashadov ja Basayev ovat terroristeja, totesi Dusseault painokkaasti. Kinnunen oli loppupuheenvuorossaan varovaisempi, mutta hänenkin mielestään jonkinlainen autonomia on realistisempi ratkaisu. Kestävään rauhaan tarvitaan silti ainakin selkeä poliittinen ja taloudellinen suunnitelma sekä mahdollisesti myös kansainvälistä yhteistyötä.
Ville Laamanen
Kuvassa vasemmalta David Dusseault, Antti Kaski ja Mikko Kinnunen. Politiikan tutkimuksen klubi ry. järjesti "Russia and terrorism" -keskustelutilaisuuden tiistaina 26.10.