Museo taskussa, arkisto tietoverkossa
Vanha ja uusi kohtasivat Virtually Medieval -symposiumissa Turussa.
- Keskiajantutkimuksessa ja sen popularisoinnissa voidaan hyödyntää virtuaaliteknologiaa internet-sivustojen ja verkkolehtien lisäksi esimerkiksi virtuaalikursseissa, erilaisissa pelimaailmoissa ja esinetietokannoissa, luettelee Suomen keskiajan tutkimuksen seura Glossa ry:n puheenjohtaja Anu Lahtinen. Glossa ry. järjesti yhdessä Mirator-verkkojulkaisun kanssa kaksipäiväisen Virtually Medieval -symposiumin viikonloppuna 10.-11. joulukuuta Turun yliopistolla. Tilaisuus keräsi paikalle viitisenkymmentä osanottajaa eri puolelta Suomea.
Symposiumi on Suomessa ensimmäinen laatuaan. Sen alustuksissa ja keskusteluissa tietotekniikan asiantuntijat, uutta teknologiaa soveltavat eri alojen keskiajantutkijat sekä virtuaaliopettamisesta kokemusta hankkineet tutkijat pohtivat erityisesti erilaisia esittämisen tapoja, joissa virtuaaliteknologiaa voidaan hyödyntää.
Satelliittipaikannus ohjaa museovieraita
- Naantalin Mannerheiminkadun arkeologisessa museossa otetaan keväällä käyttöön GPS-tekniikkaa ja graafista mallinnusta yhdessä hyödyntävä opastus, kertoo Hannele Lehtinen Suomalainen virtuaaliarkeologia -projektista. Nyt koekäytössä olevasta opastustekniikasta käytetään nimeä "museo taskussa". Museokävijä saa siinä käyttöönsä kämmentietokoneen, joka satelliittipaikannuksen avulla esittää vierailijalle kuvia siitä, millaiselta hänen sen hetkinen olinpaikkansa on menneisyydessä näyttänyt, kuvailee Lehtinen.
Symposiumissa esitelmöinyt FT Jari Eilola Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitokselta on yksi "Runebergistä riimuihin" -verkkoresurssin tekijöistä. - Kehitteillä on verkkokurssi ruotsin kielen vanhoista kielimuodoista, kirjoituksista ja käsialoista, Eilola kertoo. Sivuston kautta voi opetella vanhoja ruotsin kielen muotoja ja käsialoja ja tehdä niihin liittyviä tehtäviä, jotka tarkistetaan ohjelmallisesti.
Tutkimus ja viihde kohtaavat
Suomalainen keskiajantutkimus on ollut vahvasti nousujohteista 1990-luvulta alkaen. Sama kehitys jatkuu edelleen. - Keskiajan ihmistä pidetään toisenlaisena, ehkä karkeampana, tunteikkaampana, taikauskoisempana. Maailmankuva oli silloin vähemmän luonnontieteellinen. Koko aikakauden värit ovat vahvemmat, Eilola pohtii.
- Moni tutkija on samalla myös keskiajan harrastaja. Keskiajan popularisoinnin suosio on vaikuttanut myös tutkimuksen suosioon, arvioi Lahtinen. Tutkimusta myös osataan hyödyntää esimerkiksi konsultoidessa asiantuntijoita erilaisten tapahtumien yhteydessä.
Ville Laamanen
Yläkuvassa Glossa ry:n puheenjohtaja Anu Lahtinen avaa seminaarin perjantaina 10.12. Publicumissa (kuvan oikeudet Ville Laamanen).
Alakuvassa keskiaikaisia laseja (kuvan oikeudet Suomalainen virtuaaliarkeologiaprojekti / Muuritutkimus Ky).
Runebergistä riimuihin –verkkoprojektiin voi tutustua osoitteessa http://www.jyu.fi/gammalsvenska/.