Nuorten rasistiset mielipiteet ovat lisääntyneet
Dosentti Osmo Virrankosken tutkimuksen mukaan rasististen ja suvaitsemattomien suomenkielisten oppilaiden määrä on lisääntynyt 15 prosentista 35 prosenttiin vuodesta 1990 vuoteen 2003.
Dosentti Osmo Virrankosken Kansallinen identiteetti ja etniset ennakkoluulot monikulttuurisuuden esteenä - tutkimus ilmestyi osana professori Annikki Koskensalon 60-vuotispäivän kunniaksi julkaistavaa juhlakirjaa. Juhlajulkaisun otsikkona on Multicultural communities, multilingual practice: monikulttuuriset yhteisöt, monikielinen käytäntö, Festschrift für Annikki Koskensalo zum 60.Geburtstag.
Ennakkoluulot ja asenteet
Virrankosken mukaan rasististen ja suvaitsemattomien suomenkielisten oppilaiden määrä on lisääntynyt 15 prosentista 35 prosenttiin vuodesta 1990 vuoteen 2003 samalla menetelmällä mitattuna. Tyttöjen ja ruotsinkielisten oppilaiden prosenttiosuudet ovat vähäisempiä. Suvaitsevia tyttöjä oli noin puolet ja poikia vain 5 prosenttia. Pojista suvaitsemattomia ja rasistisia oli 50 prosenttia ja tyttöjenkin osuus oli kasvanut viiden vuoden takaiseen aineistoon verrattuna 10 prosentista 19 prosenttiin.
- Tilanne heijastuu asennetasolle. Jos verrataan ennakkoluulojen perusteella luokiteltuja suvaitsevia ja suvaitsemattomia oppilasjoukkoja, erot ovat suuria ja selviä, Virrankoski toteaa.
Suvaitsemattomista 66 prosenttia ja suvaitsevista vain 5 prosenttia ei haluaisi ulkomaalaisia Suomeen. Suvaitsemattomista 78 prosenttia ja suvaitsevista 10 prosenttia on sitä mieltä, että maahanmuuttajista on vain harmia ja kuluja Suomelle. Lisäksi suvaitsemattomista 80 prosenttia ja suvaitsevista 16 prosenttia on sitä mieltä, että maahanmuuttajista ja pakolaisista on uhka Suomelle.
Kansallinen identiteetti
Suvaitsevien ja suvaitsemattomien oppilasryhmien isänmaallisuusarvossa oli vähän poikkevuutta. Molempien ryhmien kärkiarvona oli suomalaiset sotilaat talvisodassa. Asevelvollisuus, maanpuolustus, työttömyyden vähentäminen ja suomalainen elektroniikkateollisuus saivat korkeat arvot koko oppilasjoukolta. Suvaitsevat oppilaat painottivat lisäksi miesten ja naisten tasa-arvon edistämistä, rotujen tasa-arvon kannattamista, vaaleissa äänestämistä ja presidentti-instituutiota.
Isänmaallinen suhtautuminen ulkomaalaisiin
Ulkomaalaissuhteissa suvaitsevat ja suvaitsemattomat poikkeavat isänmaallisuusarvossa selvästi toisistaan. Suvaitsematon ja rasistinen oppilasjoukko verrattuna suvaitsevaan oppilasryhmään piti selvästi isänmaallisempana rasismin ja vierasvihan kannattamista, rotujen tasa-arvopyrkimysten torjumista, avioitumista vain suomalaisen kanssa, kielteistä suhtautumista kasvattilapsen hankkimiseen ulkomailta, vain Suomen edun ajamista globalisoituvassa maailmassa ja suhtautumista vastahakoisesti köyhien maiden auttamiseen.
Kaikilla oppilailla on isänmaallisuusarvo korkealla ja osaksi samoissa kohteissa, mutta erityisesti pojilla esiintyy yllättävän paljon kiihko- ja ääri-isänmaallisuutta, joka purkautuu ahtaasti ja nationalistisesti torjuen ja syrjien erilaisia yksilöitä, joita ovat esimerkiksi maahanmuuttajat.
- Rasismista ja vierasvihasta vaikeneminen, kuten suurin osa poliitikoista tekee, on vastuun pakoilua. Aihetta tulee käsitellä myös opettajankoulutuksessa. Tutkimuksen mukaan peruskoulun kansalaiskasvatus tällä alueella on retuperällä, Virrankoski lataa.
Monikulttuurinen juhlakirja
Professori Annikki Koskensalon 60-vuotisjuhlapäivän kunniaksi ilmestyi 9.12. hänelle omistettu juhlajulkaisu, jonka otsikkona on Multicultural communities, multilingual practice: monikulttuuriset yhteisöt, monikielinen käytäntö, Festschrift für Annikki Koskensalo zum 60.Geburtstag.
Turun Yliopiston Annales Universitatis Turkuensis -sarjassa julkaistava juhlakirja on 23 artikkelia sisältävä kokoomateos. Julkaisun monikielisen hengen mukaisesti artikkeleita ilmestyy kirjassa neljällä kielellä. Juhlakirjan artikkeleiden kirjoittajakunnasta löytyy niin kansainvälisesti arvostettuja nimiä kuin valtakunnallisia vieraiden kielten didaktiikan tunnetuimpia edustajia. Artikkeleiden aiheina ovat mm. monikielisyyskasvatus, kulttuurin merkitys vieraiden kielten opetuksessa, kulttuurienvälinen kommunikaatio sekä kaupallinen ja työelämän kieli ja sen opetus. Juhlakirjan ovat toimittaneet John Smeds, Katri Sarmavuori, Eero Laakkonen ja Rudolf de Cillia.