Virtuaalista historiaa
Turun yliopiston koordinoimalle 13 NORDPLUS-verkostolle myönnettiin tänä vuonna yhteensä 414 500 euron määräraha opetusalan pohjoismaisen yhteistyön sekä korkeakouluopiskelijoiden ja -opettajien liikkuvuuden lisäämiseksi. Liikkumisen muodot eivät ole enää pelkästään fyysisiä vaan rinnalle on tullut virtuaalisen liikkuvuuden käsite. Uusista verkostoista historian virtuaaliopetukselle myönnettiinkin tänä vuonna 30 000 euron määräraha.
– Turun yliopiston historian laitoksella on monivuotinen kokemus verkko-opetuksen käytännöistä, historian valtakunnallisen verkko-opetushankkeen koordinaattori Tapio Onnela toteaa. Suomalaisten yliopistojen historian laitosten yhteisen verkko-opetuksen lisäksi Turun yliopiston historian laitos on hallinnoinut myös EU:n komission E-Learning -ohjelman rahoittamaa eHLEE-projektia, joka kehittää ja tutkii kansainvälistä verkko-opetusta. Onnelan mukaan onkin luonnollista, että verkko-opetuksen tuomia yhteistyömahdollisuuksia avataan myös pohjoismaisella tasolla.
Historian virtuaaliopetuksen verkoston tavoitteena on luoda yhteispohjoismainen järjestelmä, jonka avulla yliopistot voivat antaa yhdessä historia-alan verkko-opetusta yliopistoissa ja avoimissa korkeakouluissa, Onnela kaavailee. Tätä vaihetta seuraisivat verkkotuetut opintokokonaisuudet ja maisteriohjelmat. Onnelan mukaan näiden tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävät Islannin, Upsalan ja Turun yliopistojen historian laitosten välillä tehtävät käytännön kokeilut, joita on tarkoitus laajentaa myöhemmin muille laitoksille. – Hanke luo käytännöt ja organisaatiot, joiden avulla pohjoismaiset historian laitokset voivat vaihtaa opetusta keskenään, sanoo Onnela.
Kilpailu NORDPLUS-määrärahoista oli tänä vuonna tiukka. Vain 26 % hakemuksista hyväksyttiin, kun viime vuonna hyväksyttyjen hakemusten määrä oli 36 %. – Haimme 60 000 euron määrärahaa, mutta saimme 30 000 euroa. Joudumme nyt kovasti miettimään, miten aloitamme puolet pienemmällä summalla, Onnela pohdiskelee. Hänen mukaansa käytännöllisin ratkaisu olisi aloittaa heti kokeilemalla yhteistä opetusta ja katsoa pilotin jälkeen mitä ongelmia ja asioita oikeasti nousee esiin.
Onnelan mukaan verkko-opetus itsessään ei ole päämäärä sinänsä vaan ainoastaan keino rakentaa yhteistoimintaa pohjoismaisella tasolla. – Verkko-opetuksen avulla voidaan luoda monipuolisempaa, kansainvälisempää ja laadullisesti korkeatasoisempaa opetusta kuin perinteisillä menetelmillä, koska fyysisen etäisyyden tai aikasidonnaisuuden aiheuttamia esteitä voidaan vähentää. Ideaalia olisi, jos voitaisiin kytkeä opiskelijoiden fyysinen liikkuminen ja "live-tapaamiset" verkko-opetukseen, Onnela visioi.
Tero Karppi