Harva opiskelija uskoo tosissaan yrittäjäuraan
Vaikka yrittäjyyden edistämisestä on syntynyt 2000-luvun poliittinen mantra, aika harva korkeakoulutettu uskoo yrittäjäuraan tosissaan. Tämä käy ilmi Turun yliopiston Koulutussosiologian tutkimuskeskuksen tutkimuksesta.
Tutkimuksessa selvitettiin, millaisena opettajat ja opiskelijat näkevät ammattikorkeakoulujen yrittäjyyskoulutuksen ja minkälaisin keinoin ja uusin innovaatioin tulevaisuuden yrittäjiä koulutetaan. Vaikka yrittäjyyteen yleisesti suhtaudutaan suopeasti, ammattikorkeakoulujen opiskelijat eivät siirry mielellään yrittäjiksi koulutuksensa aikana tai heti valmistumisensa jälkeen. Vaikka opintoja aloittaessaan 36 prosenttia opiskelijoista oli ajatellut yrittäjyyttä mahdollisuutena, koulutuksensa aikana ainoastaan neljä prosenttia oli siirtynyt yrittäjäksi. Ainoastaan vajaalla kolmella prosentilla oli melko valmiit suunnitelmat yritystoiminnasta. Yrittäjyyttä ei edelleenkään pidetä työllistymisen parhaimpana vaihtoehtona, varsinkin jos jotain muuta työtä on tarjolla.
Ammattikorkeakoulujen lakisääteinen tehtävä edellyttää yrittäjyyden edistämistä ja koulutuksen työelämälähtöisyyttä. Niissä onkin kehitetty erilaisia yrittäjyyteen tähtääviä menetelmiä, innovatiivisimpina niistä yrityshautomot sekä yrityspelit. Opettajien mukaan yrittäjyyskoulutuksen järjestämisessä ja kehittämisessä riittää edelleen työsarkaa.
Tutkimus osoittaa muistakin yhteyksistä havaitun tosiasian: yrittäjäksikin tullaan parhaiten yrittämällä. Ammattikorkeakoulujen yrittäjyyskoulutuksessa opiskelija pyritään johdattamaan yksilöityneiden urapolkujen ja hautomoiden kautta yrittäjän uralle. Myös työskentely kummiyrityksissä tai sukupolvenvaihdosta kaipaavissa yrityksissä tulee mahdollistamaan yrittäjäuran yhä useammille opiskelijoille.
Virpi Honkasen tutkimus Yrittänyttä ei laiteta. Ammattikorkeakoulujen yrittäjyyskoulutuksen viisasten kiveä etsimässä on ilmestynyt Turun yliopiston Koulutussosiologian tutkimuskeskuksen julkaisusarjassa.