Päivitetty/uppdated/uppdaterad 16.11.2003
 PORTFOLIO

FL Ilkka Päiviö Norri, ruotsin kielen lehtori, Turun yliopisto, Kielikeskus

Näyteportfolioita internetissä / klikkaa kuvaa! European Language Portfolio / Dossier / Klick!
Koulutus
Kielitaito
Työura opetustyössä
Projektit ja lyhyet työsuhteet
Verkko-opetus / etäopetus
Verkko-opetuksen kehittämisen laatupalkinto 2003 
Henkilökohtainen opetusfilosofia
Opetusfilosofiani käytännössä
Opetuksen laadullinen taso
Eräs kokeilu: sosiologian koulutusohjelma
Ilmapiiri tunneilla /  suhtautuminen ruotsin kieleen 		Kevään 1995 kurssipalaute (esimerkki tavallista tarkemmasta analyysista)
Ruotsin kielen verkkokurssin palautekeskustelu syksyllä 2000 (avoin yliopisto)
Pedagoginen aktiivisuus
Lisensiaattityön aikataulu ja opintosuunnitelma, väitöskirjan suunnittelu
Opinnäytetyöt ja muu kirjallinen toiminta
Esitelmiä ja haastatteluja
Nykyinen tutkimusaihe (avoimet oppimisympäristöt)
Omakohtainen opinnäytetöiden arviointi
Kollegojen arviot ja opetusnäytteet
Johtamiseen liittyvää koulutusta
Luottamustoimet






1. KOULUTUS

Takaisin alkuun!

2. KIELITAITO

Ruotsin kieli, hyvä suullinen ja kirjallinen taito, kielitutkintolautakunnan apujäsen, 23.04.1987.

Olen ollut hyvää kommunikointia ja kielitaitoa vaativissa ja kehittävissä työtehtävissä Ruotsissa yhteensä n. 2,5 vuotta (useita eri periodeja välillä 20.05.1975 - 31.05.1980).

Pohjoismaiset tutkijakurssit (2,5 kuukautta). Oleskelu vierailevana tutkijana Tukholman yliopiston lingvistiikan laitoksella ja päivittäiset kontaktit laitoksen henkilökunnan kanssa kehittivät paitsi ajattelua myös ruotsin kielen taitoa, 15.05. - 31.07.87.

Oman arvioni mukaan englannin kielen taitoni on sekä puheen- että tekstinymmärtämisen osalta on erinomainen ja puheen tuottamisen ja kirjoittamisen osalta hyvä. Saksan kielen taitoni on vastaavasti hyvä/tyydyttävä ja ranskan kielen tyydyttävä/välttävä. Latinan kielestä olen hankkinut muita kieliopintoja varten säädetyn taidon (alkeis- ja jatkokurssi).

Pyrin jatkuvasti kehittämään kielitaitoani käyttäen hyväkseni solmimiani ulkomaisia kontakteja ja matkustelemalla. Myös nykyinen työni tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet käyttää eri kieliä ja oppia uutta.

Takaisin alkuun!

3. OPETUSTOIMINTA

3.1. Työura opetustyössä

 

Ammatillinen kurssikeskus

Peruskoulun ala-aste

Peruskoulun yläaste

Kansalaisopisto

Lukio

Terveydenhoito-oppilaitos

Korkeakouluopetus

Projektit
InnoPK -projekti, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus (Ruotsin kulttuuri, kaupankäyntitavat, puhelinkulttuuri, EU ruotsalaisittain sekä ajankohtaisia asioita Ruotsista ja ruotsin kieltä. Yhteensä 30 tuntia, 13.-15.6. ja 20.-21.6.1994.

Helsingin , Tampereen ja Turun yliopistojen kielikeskusten Helsingin kauppakorkeakoulun kielten ja viestinnän laitoksen ja Tampereen yliopiston hypermedialaboratorion yhteinen Kieliverkkohanke 01.11.1996 - 31.12.1997. Hankkeen tuloksena on kehitetty WWW:ssä toimiva Kieliverkko-opetusympäristö, joka käsittää ruotsin ja englannin kielet. Osoite: http://www.utu.fi/kieliverkko/

Opetusministeriön rahoittama Intranet pilottiprojekti, jonka tarkoituksena on luoda Turun yliopiston kielikeskuksen opettajien ja opiskelijoinen yhteinen sisäinen verkko. Jatkossa verkon piiriin on tarkoitus kytkeä kaikki Suomen kielikeskukset, jos tarvittava rahoitus löytyy. Projekti alkoi syksyllä 1998.

Lyhyet työsuhteet
Turun kesäyliopiston järjestämä ruotsin kurssi. Sen suorittaminen korvaa kurssin, jonka Turun yliopisto vaatii kielitaidon osoittamiseksi humanistisen, kasvatustietteellisen ja yhteiskuntatieteellisen tiedekuntien opiskelijoilta. Kurssi oli pituudeltaan 50 tuntia/2 opintoviikkoa. Kurssille osallistui 17 henkilöä, 30.05.-22.06.1994.

Ruotsia valealkajille. Turun yliopiston avoimena yliopisto-opetuksena järjestämä kurssi (täydennyskoulutuskeskus) 19.02. - 21.05.1997. Kurssin pituus oli 40 tuntia.

Ruotsin kurssi. Paasikiviopisto 17.09. - 31.03.1997. Yhteensä 167 tuntia.

Ruotsia valealkajille. Turun kesäyliopisto 28.05. - 12.06.1997. Kurssilla kerrattiin ruotsin kielen perusasiat painopisteen ollessa käytännön tilanteiden harjoittamisessa. Kurssilla tehtiin kuunteluharjoituksia sekä pari- ja ryhmäkeskusteluja. Kurssi oli pituudeltaan 30 oppituntia / 1 ov ja siihen osallistui 10 henkilöä.

Ruotsia valealkajille. Turun kesäyliopisto 27.05. - 17.06.1998. Yhteensä 40 tuntia.

Ruotsia valealkajille. Turun kesäyliopisto 06/1999. Yhteensä 40 tuntia.

Ruotsia valealkajille. Turun kesäyliopisto 06/2000. Yhteensä 40 tuntia.
 

Verkko-opetus / etäopetus
 
Ruotsin kielen kurssi verkko-opetuksena (1 ov). Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Avoin yliopisto-opetus. Syyslukukausi 1999.

Ruotsin kielen kurssi verkko-opetuksena (1 ov). Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Avoin yliopisto-opetus. Kevätlukukausi 2000.

Ruotsin virkamieskurssi (2 ov). Länsi-Suomen kesäyliopisto. Pori. Kurssi toteutettiin integroidusti osittain kontakti-, osittain verkko-opetuksena keväällä ja kesällä 2000.

Ruotsin kielen kurssi verkko-opetuksena (1 ov). Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Avoin yliopisto-opetus. Syyslukukausi 2000. Kurssin palautekeskustelu .

Itseopiskelu Kieliverkko-ohjelmiston avulla . Turun yliopisto / Kielikeskus. Ajasta ja paikasta riippumaton vapaaehtoinen, verkkopohjainen kurssi. Kurssilla kerrataan, harjoitellaan ja laajennetaan ruotsin kielen perustietoja ja -taitoja avoimessa oppimisympäristössä. Kurssin aluksi ilmoittaudutaan opettajalle henkilökohtaisesti tai sähköpostin välityksellä.  Tällöin opiskelija saa myös ohjausta Kieliverkko-ohjelman  käyttöön. Harjoitukset tehdään  itsenäisesti ja osa niistä  palautetaan opettajalle  tarkistettavaksi. Opettaja ohjaa tehtävien teossa ja antaa niistä palautetta sähköpostitse. Kurssin voi suorittaa joko parin kanssa (suositus) tai yksin. Työskentelystä pidetään koko ajan  tarkkaa opiskelupäiväkirjaa suomen  kielellä. Jokaisella työskentelykerralla kirjataan opiskeluajankohta ja -aika sekä  työskentelyn kulku.  Kurssin  hyväksymisen edellytyksenä on, että opiskelupäiväkirja täytetään näiltä osin aina huolellisesti.  Kurssin lopuksi  laaditaan noin 1-2 A4:n mittainen kurssipalaute. Kurssi on ollut Kielikeskuksen ohjelmassa syksystä 1997 alkaen. Osia kurssista käytetään myös muiden kurssien tukimateriaalina.

Esimerkki ruotsin kielen verkkokurssin opiskelupäiväkirjasta ja palautteesta keväältä 2001 (18.4.2001)

Ruotsin virkamieskurssi (2 ov) . Länsi-Suomen kesäyliopisto. Pori. Kurssi toteutettiin integroidusti osittain kontakti-, osittain verkko-opetuksena keväällä ja kesällä 2001. Kurssin palautekeskustelu verkossa .

Ruotsin virkamieskurssi (2 ov). Länsi-Suomen kesäyliopisto. Rauma. Kurssi toteutettiin kontaktiopetuksena: Osa kurssista verkko-opetusta 06/2001.

Ruotsin virkamieskurssi (2 ov) . Länsi-Suomen kesäyliopisto. Pori. Kurssi toteutettiin integroidusti osittain kontakti-, osittain verkko-opetuksena keväällä 2002.

Ruotsin virkamieskurssi (2 ov) . Länsi-Suomen kesäyliopisto. Pori. Kurssi toteutettiin integroidusti osittain kontakti-, osittain verkko-opetuksena keväällä 2003.

Ruotsin virkamieskurssi (2 ov). Länsi-Suomen kesäyliopisto. Rauma. Kurssi toteutettiin kontaktiopetuksena: Osa kurssista verkko-opetusta 06/2003.

Ruotsin virkamieskurssi (2 ov) . Länsi-Suomen kesäyliopisto. Pori. Kurssi toteutettiin integroidusti osittain kontakti-, osittain verkko-opetuksena syksyllä 2003.

Takaisin alkuun!

Opetusministeriön ja Opetushallituksen Verkko-opetuksen kehittämisen laatupalkinto 10.4.2003 virtuaaliyliopistosarjassa Turun yliopiston Kielikeskuksen hankkeelle

Hypermedia ja uudet oppimisympäristöt kielikeskusten kieltenopetuksessa

Hankkeen koordinaattori: Ilkka Norri, Turun yliopisto / Kielikeskus

Lue lisää

Takaisin alkuun!

3.2. Opetuksen laadullinen taso

3.2.1. Opiskelijoiden pääaineiden tuntemus

Eri tiedekuntien yleisopintoihin kuuluu yleensä äidinkielen, ruotsin kielen ja vieraitten kielten opintoja. Tavallisimmin toisen kotimaisen kielen opintoihin kuuluu 2 opintoviikon kurssi, jossa suullista ja kirjallista taitoa opetetaan integroidusti. Tärkeän osan 40-50 tunnin mittaisesta kurssista muodostaa oman tieteenalan ammattikieli. Tällöin on eduksi, jos opettaja on joko opintojen tai käytännön kokemuksen kautta perehtynyt a.o. alueisiin. Opetan tällä hetkellä sekä kasvatustieteellisessä- että yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Kasvatustieteen aineopinnot yhdistyneenä käytännön kokemukseen tekevät luontevaksi sekä varsinaisten kasvatustieteilijöiden että luokanopettajien toisen kotimaisen kielen opettamisen.

Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa opetan ruotsia seuraaville koulutusohjelmille: poliittinen historia, valtio-oppi, taloustiede, tilastotiede, psykologia, filosofia ja sosiologia. Olen suorittanut poliittisessa historiassa arvosanan cum laude sekä teoreettisessa filosofiassa arvosanan approbatur. Psykologiaan olen tutustunut työskennellessäni psykiatrisessa sairaalassa Ruotsissa pitkähkön ajan (n. 1 v) ja tilastotieteeseen jouduin tutustumaan kantapään kautta tehdessäni lisensiaatintutkimustani. Ei siis liene ihme, että opetukseni painopistealueet ovat lukuvuonna 1994-95 olleet sellaiset aineet, joissa oma tietämykseni on yleissivistyksen varassa. Pääosa erilaisesta kokeilutoiminnasta kohdistuu lähinnä taloustieteen ja sosiologian koulutusohjelmiin (kasvatus- ja koulutussosiologiaan olen jonkin verran tutustunut kasvatustieteen opintojen yhteydessä).

3.2.2. Oppilas- ja opiskelija-arviot opetuksesta

Opettajan on jatkuvasti arvioitava opetusjärjestelyjään, suunnittelutapojaan, opettamistaan ja arviointiaan. Opettajalla pitää myös olla niin vahva itsetunto, että hän aidosti pystyy sekä tiedustelemaan että kuuntelemaan oppilaittensa ehdotuksia mahdollisiksi muutoksiksi ja kestämään myös itseensä kohdistuvaa kritiikkiä.

Olen vuosien varrella useaan otteeseen kerännyt opiskelijapalautetta pitämistäni kursseista. Palautetta on analysoitu, mutta ei useinkaan raportoitu itseni ja opettamani ryhmän ulkopuolelle. Palautteella on ollut lähinnä omaa työskentelyäni ohjaava funktio. Pyrin suunnittelemaan työskentelyä yhdessä opiskelijoiden kanssa ottamalla huomioon heidän toiveensa ja ehdotuksensa sekä kurssin alussa että sen aikana. Yleisesti ottaen saamani palaute eri asteilla on ollut positiivista.

Kevään 1995 aikana on tarkoitus kerätä mahdollisimman objektiivista opiskelijapalautetta nimettömiä kyselykaavakkeitta ja keskusteluja hyväksi käyttäen. Palaute arvioidaan ja sitä käytetään suunnittelun pohjana kuten aiemminkin. Lisäksi analysoidusta palautteesta pyritään keskustelemaan muiden ruotsin opettajien ja laitoksen johtajan kanssa. Palautetta kerätään kasvatustieteen, psykologian ja sosiologian opiskelijoilta.

Takaisin alkuun!

3.2.3. Kokeilu: sosiologian koulutusohjelma

Keväällä 1995 aloitettiin kokeilu sosiologian koulutusohjelman kanssa. Peruslähtökohtana on, että painopistettä on ajan vaatimuksien mukaisesti siirretty radikaalisti suullisen kommunikaation suuntaan. Käytännössä tämä näkyy lisääntyneinä tilannekohtaisina harjoituksina (esim. small talk, itsensä esitteleminen, vieraiden vastaanottaminen, vierailevan luennoitsijan esitteleminen, kirjoittautuminen hotelliin, käyttäytyminen ravintolassa, tervetuliais- ja kiitospuheiden pitäminen, jne.) sekä kielistudiossa että luokissa. Luokissa käytetään pari- ja pienryhmäharjoituksia.

Uutta on kuitenkin lähinnä tarkasti yhdessä ryhmän kanssa suunniteltu esitelmäprojekti. Ryhmässä on 13 opiskelijaa, joista jokainen pitää esitelmän aihepiiristä Sverige - vardag och struktur. Jokaisen esitelmän pohjana on jonkun tunnetun - yleensä ruotsalaisen - sosiologin kirjoittama artikkeli, jossa kuvataan ruotsalaista yhteiskuntaa. Mukana ovat seuraavat artikkelit:

Takaisin alkuun!

Kaikki artikkelit ovat melko tuoreita ja - kuten aiheista näkyy - ne antavat kattavan kuvan tämän päivän ruotsalaisesta yhteiskunnasta. Sisältönsä puolesta artikkelit ulottuvat historiasta nykypäivän kautta aina tulevaisuuden tutkimukseen. Samalla saadaan hyvä kuva tämän päivän sosiologisesta tutkimuksesta Ruotsissa.

Ennen varsinaisen esitelmänsä pitoa opiskelijat kirjoittavat aiheistaan 2-3 sivun tiivistelmät, jotka monistetaan kaikille osanottajille. Tiivistelmien yhteyteen laaditaan myös sanalista, johon pyritään saamaan oman ammattialan keskeisintä sanastoa. Tiivistelmien ja referaattien kirjoittamista harjoitella opetellaan ja harjoitellaan ennen esitelmäprojektin alkua. Tiivistelmien pohjalta opiskelijat miettivät valmiiksi kysymyksiä ja kommentteja, jotta keskustelu kulloisestakin aiheesta saadaan sujuvasti käytiin. Lopuksi jokaiselle jää käteen 13 tiivistelmää - yhteensä siis n. 30 - 50 sivua oman alan ammattikieltä sekä mittava sanasto, joka pyritään omaksumaan erilaisten sanaston systematisointiharjoitusten kautta. Loppupuolella voidaan pitää myös paneelikeskustelu, johon otetaan mukaan tiettyjen kiinnostavien alueiden asiantuntijat. Kautta linjan ruotsalaisen yhteiskunnan kehitystä ja nykytilaa verrataan Suomeen ja muihin pohjoismaihin.

Kuten edellä on jo mainittu ryhmältä kerätään palaute kurssin loppupuolella. Lehtori Pirkko Karhun (sosiologian laitos) kanssa on myös alustavasti keskusteltu kokeilun laajentamisesta lukuvuonna 1995-1996 siten että yksi sosiologian kurssi - tai osa siitä - pidettäisiin kokonaan ruotsin kielellä. Kuultuja luentoja työstettäisiin sitten monin eri tavoin varsinaisissa kieliryhmissä. Koko kokeilusta pyritään kirjoittamaan artikkeli tai useampia, jos sopiva foorumi löytyy.

Takaisin alkuun!

3.2.4.  Kevään 1995 kurssipalaute

Kevään 1995 loppupuolella kerättiin kurssipalautetta kasvatustieteen, psykologian ja filosofian sekä sosiologian opiskelijoilta seuraavalla kyselykaavakkeella, johon sisältyi 22 suljettua, avointa tai puoliavointa kysymystä. Vastaukset on analysoitu osittain manuaalisesti, osittain tietokanta- (Reflex, Access) ja taulukkolaskentaohjelmien (Excel) avulla. Tulokset esitetään tässä raportissa kunkin kysymyksen jälkeen. 

Sinulle esitetään joukko käymääsi ruotsin kurssiin liittyviä kysymyksiä. Niiden avulla halutaan selvittää, miten kurssia opiskelijoiden mielestä voitaisiin parantaa, joten jokaisen mielipiteet ovat tärkeitä. Vastaa merkitsemällä rasti sopivan vaihtoehdon kohdalle tai kirjoittamalla pyydetty tieto tätä varten varatuille riveille&. Älä merkitse nimeäsi paperiin. 

1. Opetetaanko kurssilla sellaista kielitaitoa, jota arvelet tarvitsevasi tulevassa ammatissasi?

1) kyllä ( )
2) ei ( )
3) en osaa sanoa ( )
Vastanneista 39 eli 95.1 % rastitti vaihtoehdon kyllä. Mukana oli yksi ei- ja yksi en osaa sanoa - vastaus, molemmat ryhmässä psykologia/filosofia. Näyttäisi siis siltä, että kurssi on ainakin pääpiirteissään ollut opiskelijoiden mielestä hyödyllinen ja relevantti.

2. Kuinka paljon arvioit kielitaitosi parantuneen kurssin aikana kielitaidon eri osa-alueilla?

Vastaukset syötettiin tietokantaan siten että valinta hyvin paljon antoi 1 pisteen ja ei ollenkaan 5 pistettä. Tämä merkitsee sitä, että pieni pistemäärä merkitsee positiivista tulosta ja suuri pistemäätä negatiivista tulosta. Kaikille ryhmille oli yhteistä, että parhaat tulokset (paljon/kohtalaisesti) katsottiin saavutetun sanaston hallinnassa (2.93) , tekstin ymmärtämisessä (2.95) , puheen ymmärtämisessä (2.76) ja suullisessa kielitaidossa (3.00). Heikommin (kohtalaisesti/jonkin verran) katsottiin kielitaidon parantuneen rakenteiden hallinnan (3.56), ääntämisen (3.49) ja erityisesti kirjallisen valmiuden (3.71) osalta.

Eri ryhmien keskinäisessä vertailussa yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan oppiaineet, psykologia/filosofia ja sosiologia olivat arvioinneissaan melko identtisiä. Sen sijaan kasvatustieteen koulutusohjelman opiskelijat katsoivat kielitaitonsa parantuneen kurssin aikana enemmän, erityisesti mitä tuli puheen ymmärtämiseen, ammattisanastoon ja tekstin ymmärtämiseen. Ero saattaa yleisesti ottaen johtua siitä, että osa kasvatustieteen opiskelijoista oli iäkkäämpiä, jo työelämässä mukana olleita, ja siten ehkä motivoituneempia kielen oppijoita. Mitä tulee puheen ymmärtämiseen he olivat vilkkaita ja ulospäin suuntautuneita verrattuna yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoihin. Tekstin ymmärtämisen osalta kielitaidon parantumiseen saattoi vaikuttaa opiskelijoille kurssin alussa valmiina jaettu tekstipaketti, jota oli helppo käyttää opetuksessa. Innokkaimmat lukivat lisäksi itsenäisesti ylimääräisiä tekstejä, joita tunneilla ei ehditty käymään läpi. Yhteiskuntatieteilijöitä työllisti raskas ennalta suunniteltu esitelmäprojekti enemmän, joten aikaa tekstien läpikäymiseen jäi vähemmän. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että opetuksessa painotettuja kielitaidon osa- alueita myös opittiin paremmin.

Takaisin alkuun!

3. Missä määrin kielitaidon eri osa-alueita tulisi mielestäsi kurssilla harjoittaa?

Kysymyksessä 3 pyrittiin kartoittamaan opiskelijoiden omia mielipiteitä kielitaidon eri osa- alueiden painotuksen suhteen. Tiedot syötettiin tietokantaan päinvastaisessa järjestyksessä kuin edellisessä kysymyksessä (aina sitä oppii). Siten korkea pistemäärä tai korkea pylväs merkitsevät tässä tehtävässä positiivista arviota tarpeesta ja päin vastoin. Analyysin tulokset ovat varsin selkeitä ja eroavaisuudet eri ryhmienkin suhteen varsin pieniä. Korkeimmalla hierarkiassa on ylivoimaisesti keskustelutaito ruotsin kielellä (3.66), seuraavina tekstin ymmärtäminen (3.46) sekä oman alan ammattisanaston oppiminen (3.34) ja puheen ymmärtäminen (2.98). Yhteiskuntatieteilijät painottivat erityisesti keskustelutaitoa ja tekstin ymmärtämistä, kasvatustieteilijät niiden lisäksi myös ammattisanastoa. Saattaa olla, että kouluun liittyvä ammattisanasto on selvemmin rajattavissa kuin esimerkiksi sosiologien monenkirjavan tehtäväkentän sanasto. Muut osa-alueet saivat selvästi alhaisempia arvoja. Peränpitäjänä kaikissa ryhmissä oli kieliopin opettaminen. Kannattanee vielä mainita, että sosiologit korostivat myös kirjoittamisen tärkeyttä, toisin kuin muut ryhmät.

4. Mainitse kaksi mieluisinta asiaa, joista pidit ruotsin tunneilla:

Psykologia/filosofia:

Sosiologia: Kasvatustiede:
Takaisin alkuun!

5. Mainitse kaksi sellaista asiaa, joista et pitänyt ruotsin tunneilla:

Psykologia/filosofia:

Sosiologia:

Kasvatustiede:

Takaisin alkuun!

6. Mielestäni olen oppinut ruotsia?

Paljon ruotsia vastasi oppineensa opiskelijoista noin kolmannes, kohtalaisesti hieman yli puolet ja jonkin verran 17.1%.

7. Viihdyitkö kurssilla?

Kurssilla hyvin viihtyneet kehuivat yleistä ilmapiiriä, vaihtelevaa ohjelmaa, vastuun antamista opiskelijoille sekä kannustavaa opetusta. Vain kohtalaisesti viihtyminen näytti useimmiten johtuvan negatiivisesta asenteesta (pakko)ruotsin kieltä kohtaan yleensä. Myös omat heikot taidot sekä ryhmäkeskustelujen pelko mainittiin viihtymättömyyden syinä. Yksi ainoa huonosti viihtynyt kertoi syyksi kielten osaamattomuuden. 

8. Millä adjektiiveilla kuvailisit opettajan suhtautumista itseesi kurssin aikana (4)

Takaisin alkuun!

9. Millä adjektiiveilla kuvailisit opettajaa (4)

Takaisin alkuun!

10. Millainen oli mielestäsi työskentelyilmapiiri tunneilla?

tylsä, kireä, negatiivinen ( )
neutraali ()
miellyttävä, leppoisa, positiivinen ( )

Psykologia/filosofia         -            5 (33.3 %)         10 (66.6 %)
Sosiologia,                  -            -                  10 (100 %)
Kasvatustiede                -            2 (12.5 %)         14 (87.5 %)
Yhteensä                     -            7 (17.1 %)         34 (82.9 %)

Tuntien ilmapiiriin iltiin silminnähden tyytyväisiä.

11. Muuttuiko suhtautumisesi ruotsin kieltä kohtaan

positiiviseen suuntaan ( )
ei mitenkään ( )
negatiiviseen suuntaan ( )

Psykologia/filosofia        11 (73.3 %)    4 (26.7 %)         -
Sosiologia                   5 (50 %)      5 (50 %)           -
Kasvatustiede                7 (43.8 %)    9 (56.3 %          -
Yhteensä                    23 (56.1 %    18 (43.9 %)         -

Yli puolet vastaajista ilmoitti asennoitumisensa ruotsin kieltä kohtaan muuttuneen kurssin aikana positiiviseen suuntaan. Vajaa toinen puoli ilmoitti suhtautumisensa pysyneen ennallaan. 

12. Olisiko tuntien alussa syytä kuulustella edellisellä kerralla opittua?

kyllä ( )
ei ( )

Psykologia/filosofia        4 (26.7 %)    11 (73.3 %)
Sosiologia                  1 (10 %)       9 (90 %)
Kasvatustiede               2 (12.5 %)    14 (87.5 %)
Yhteensä                    7 (17.1 %)    34 (82.9 %)

Läksyjen koulumaista kuulustelua ei pidetty tärkeänä vaan korostettiin opiskelijan omaa vastuuta oppimisestaan. Kasvatustieteilijöistä yksi oli sitä mieltä, että joitakin asioita pitäisi joskus kysellä. Eräs toinen saman aineen opiskelija piti hyvänä tunnin alussa tapahtuvia lyhyitä kertauksia, mutta ei varsinaista läksyn kuulustelua.

13. Oliko kurssin vaikeustaso (rengasta numero)

aivan väärä1 2 3...9 10 juuri oikea

Psykologia/filosofia         8     vaihteluväli 6 - 10
Sosiologia                   8.3   vaihteluväli 6 - 10
Kasvatustiede                8.4   vaihteluväli 7 - 10

Kurssin vaikeustaso vaikutti vastauksista päätellen melko sopivalta. Vastauksia juuri oikea tuli lukuisia ja kenellekään kurssi ei näyttänyt olleen ylivoimaisen vaikea.

Takaisin alkuun!

14. Vaadittiinko sinulta liikaa itsenäisyyttä?

Ainoastaan yksi kasvatustieteilijä koki, että häneltä vaadittiin liikaa itsenäisyyttä.

5. Minkälaiseksi kuvaisit keskusteluihin osallistumishalukkuuttasi?

1) hyvin aktiiviseksi ( 4 )
2) melko aktiiviseksi ( 3 )
3) melko passiiviseksi ( 2 )
4) hyvin passiiviseksi ( 1 )

Jos vastasit "melko passiivinen" tai "hyvin passiivinen", mikä tai mitkä seuraavista olivat syy siihen?

1) Keskustelu liikkui liian vaikealla tasolla
2) Kielitaitosi ei riittänyt
3) Aiheet eivät kiinnostaneet
4) Sinulla ei ole tapana ottaa osaa ryhmä keskusteluihin suomeksikaan
5) Jokin muu syy

Kaikki ryhmät arvioivat keskusteluhalukkuutensa liikuneen melko aktiivisen ja melko passivisen välimailla. Sosiologit arvioivat aktiivisuutensa hienokseltaan korkeammaksi ( keskiarvo 2.60) kuin kasvatustieteilijät (2.31) ja psykologi/filosofit (2.36). Vaikenemisen syyksi ilmoitettiin useimmiten se, että oma kielitaito ei riittänyt kuin se, että keskustelu olisi liikkunut liian vaikealla tasolla. Ainoastaan yksi psykologi/filosofi ilmoitti sen syyksi. Toisaalta yleisenä syynä passiivisuuteen nähtiin se, että myöskään suomen kielellä ei keskustelu ottanut sujuakseen.. Yksi kasvatustieteilijä ilmoitti pelkäävänsä avata suutaan ryhmässä.

16. Mitä mieltä olet kielistudiossa tehdyistä ns. funktioharjoituksista (esim. Att visa omkring en gäst)?

Harjoituksia pidettiin varsin hyödyllisinä, joskin toisaalta raskaina, pitkinä ja joskus tylsinä. Positiivisissa perusteluissa korostettiin juuri tällaisten arkipäivän tilanteiden harjoittelun hyödyllisyyttä. Useat opiskelijat totesivat, että tällaisiin tilanteisiin kuitenkin joskus tulee joutumaan. Silloin tarvitaan selkäytimestä lähtevää käyttökelpoista fraseologiaa. Tosin huomautettiin myös, että kaikki on omasta uskalluksesta ja aktiivisuudesta kiinni.

17. Esitelmäprojekti kurssin aikana oli harjoitusmuotona?

Kommentoitiin, että esitelmien laatiminen tuotti paljon työtä, mutta että siitä oli myös paljon hyötyä useilla eri kielitaidon osa-alueilla. Positiiviseksi koettiin myös esiintymiskokemuksen ja -varmuuden kasvaminen. Opettajan kommentteja esitelmistä ja niitä seuranneista keskusteluista pidettiin kannustavina. Kasvatustieteilijät saivat itse valita aiheensa oman kiinnostuksensa mukaan. Tätä pidettiin motivoivana ja esiintymisjännitystä lieventävänä seikkana. Kritiikkiä tuli tiivistelmien ja sanastojen myöhäisestä jakamisesta. Jos olisi ollut enemmän aikaa tutustua kuhunkin aiheeseen, keskustelu olisi ehkä lähtenyt sujuvammin käyntiin.Erään sosiologin mielestä esitelmien pitäjiä olisi pitänyt kannustaa puhumaan enemmän omin sanoin eikä referoimaan esityksen pohjana olleita artikkeleita. Hän totesi tosin, että sellainen formaatti muodostuisi kuitenkin ilmeisesti monille henkiseksi helvetiksi. Edelleen haluttiin enemmän huomiota kiinnitettävän tekstien muodolliseen (kielioppi, sanasto) sisältöön. Psykologi/filosofi -ryhmässä korostettiin esitelmäprojektin hyödyllisyyttä oman alan ammattisanaston kartuttajana.

Takaisin alkuun!

18. Verraten muihin käymiisi yliopistotason kursseihin mikä arvosanan antaisit opettajasi yleisestä opetustaidosta ( 4-10)?

Kokonaisarvosanaksi muodostui siis vähän yli 9- , joten parantamisen varaa vielä on.

19. Onko kurssi ollut mielestäsi raskas?

kyllä ( )
ei ( )
kyllä ja ei

Psykologia/filosofia             7 (46.7 %)     6 (40 %)     2 (13.3 %)
Sosiologa                        3 (30 %)       4 (40 %)     3 (30 %)
Kasvatustiede                    7 (43.8 %)     8 (50 %)     1 (6.3 %)
Yhteensä                        17 (41. 5 %)   18 (43. 9 %)  6 (14. 6 %)

Eräs kommentti: Verrattuna muuhun opetukseen kurssi oli työläs, mutta myös antoisa. Jos opetuksesta tuntee saavansa hyötyä, on myös itse valmis tekemään työtä.

Takaisin alkuun!

AVOIMET KYSYMYKSET

Kolme viimeistä avointa kysymystä kuuluivat seuraavasti: 1) Mikä kurssissa oli huonoa tai mitä siitä haluaisit poistaa? 2) Mikä kurssissa oli hyvää tai mitä haluaisit lisää? sekä 3) Muita kommentteja. Katsoin viisaimmaksi kerätä tahän lukuun kaikki (erilaiset) vastaukset näihin kysymyksiin, koska ne mielestäni antavat hyvän kuvan kursseilla vallinneesta ilmapiiristä risuineen ja ruusuineen.

1)
Takaisin alkuun!
Takaisin alkuun!
2)
Takaisin alkuun!
Takaisin alkuun!
Takaisin alkuun!
3)
Takaisin alkuun!

LOPUKSI

Onko opetusfilosofiani totuudenmukainen? Kulkevatko teoria ja käytännön opetustyö samoja polkuja? Mitä kevään 1995 aikana todella tapahtui näille kolmelle ryhmälle, jotka olivat opetuksessani kukin 50 tuntia? Mitä nämä kyselyssä mukana olleet 41 opiskelijaa osaavat aikaisempaan verrattuna? Miltä osin he saavuttivat yhdessä asettamamme oppimistavoitteet. Miten opiskelu ryhmissä sujui? Miltä osin itse onnistuin opetustavoitteissani? Annoinko oppilailleni heidän tietojansa ja taitojansa vastaavat arvosanat? Arvioija suodattaa aina arviointinsa omien ajatustensa ja näkemystensä lävitse. Olinko riittävän objektiivinen? Pelkästään tiedollis-taidollisten oppimistulosten varaan ei voi kuitenkaan laskea kaikkea. Miten he tulevat jatkossa suhtautumaan opettamaani aineeseen? Yli puolet heistä ilmoitti asennoitumisensa ruotsin kieleen muuttuneen positiivisemmaksi. Kuinka monen kohdalla tämä muutos on pysyvää? Ainakin osaan näistä hankalista kysymyksista yllä oleva kurssipalaute antaa vastaukset.

Opiskelijat ilmoittivat oppineensa parhaiten juuri niitä kielitaidon osa-alueita, joita olen opetuksessani painottanut ja joita tulee painottaa yhä lisää (esim. keskustelutaito), jos haluaa noudattaa oppilaille esitetyn tarveharkintakysymyksen suuntaviivoja. Näytti siltä, että oppilaiden toiveet painotuksista ovat samansuuntaisia oman opetusfilosofiani kanssa.

Entä ilmapiiri, jossa työskentelimme keväällä. Oliko se ideologiani mukaisesti riittävän turvallinen, jotta opiskelijat uskalsivat panna kaikkensa peliin? Monet opiskelijat (82.9 %) ilmoittivat vastauksissaan, että näin oli asian laita. Kuitenkin oli joitakin, joiden edelleen oli vaikea päästä esim. keskusteluihin mukaan. He tosin valittivat, että puhe ei suju ryhmissä edes omalla äidinkielellä. Missä määrin syy on minussa, missä määrin opiskelijassa ja hänen kenties hatarassa koulutaustassaan. Vai onko se koulujärjestelmän vika? Erot yksilöiden välillä ovat suuremmat kuin erot ryhmien välillä. Mielipiteet samasta asiasta menivät palautteessa usein aivan ristiin.

Suurin osa opiskelijoista ilmoitti oppineensa ruotsia paljon tai vähintäänkin kohtalaisesti. Yli 60 % opiskelijoista kertoi viihtyneensä kurssilla oikein hyvin tai hyvin ja loputkin joten kuten. Se on joka tapauksessa tärkeää, koska vastenmielisessä ympäristössä oppimista ei tapahdu.

Minua opettajaa ja suhtautumistani oppilaisiin kuvailtiin lähes yksinomaan positiivisilla adjektiiveilla, jotka selvästi ovat sopusoinnussa oman opetusfilosofiani kanssa. Pyrinhän olemaan kannustava, reilu, innostava ja huumorintajuinen. Kuitenkin olin jonkun opiskelijan mielestä jotenkin välttelevä ja toisinaan kärsimätön.

Kurssin vaikeustaso tuntui suhteellisen sopivalta, eikä kukaan tuntenut itseään hylätyksi, vaikka siirsin vastuuta oppimisesta radikaalisti opiskelijoille itselleen.

Kaiken kaikkiaan palaute oli hyvin positiivista. Tärkeämpää kuitenkin opetuksen kehittämisen kannalta oli se, että opiskelijat toivat rohkeasti esiin myös niitä virheitä ja puutteita, joita he olivat ryhmiemme työskentelyssä havainneet. Jotkut näistä puutteista ovat jo aiemmin olleet tiedossani ja osalle ei esim. säästösyistä voida tehdä mitään. Kuitenkin mukana oli jonkin verran myös sellaista palautetta, joka tuli minulle osittain yllätyksenä ja joka tulee muuttamaan tiettyjä käytäntöjä ja painotuksia jo syyslukukaudesta 1995 lähtien.

Takaisin alkuun!

3.2.5. Henkilökohtainen opetusfilosofia

Taustoiltaan henkilökohtainen opetusideologiani nojautuu rogersilaiseen humanistiseen psykologiaan, joka syntyi vastareaktiona sekä psykoanalyysin pessimismille että behaviorismin mekanistisuudelle. On myös huomattava, että ero kognitiivisen ja humanistisen psykologian välillä ei ole kovinkaan suuri. Filosofiselta kannalta katsottuna ajatuksiini on vaikuttanut eksistentialismi, suuntaus, jossa kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti ihmisen olemassaolo, vapaus ja vastuu. On johdonmukaista yrittää soveltaa esimerkiksi Sartren eksistentialismia käytännön elämään kuuluvaan kasvatus- ja opetustodellisuuteen. Hänhän toteaa, että ihminen on aina toimiva, liikkeessä oleva, projekteja toteuttava ja tekoja aikaansaava olento. Ihminen on olemassa muuttaakseen maailmaa.

Humanistisessa psykologiassa eräs keskeisin teema on itsensä toteuttamisen periaate. Siten näen ihmisen luovana, kokeilevana, valintoja suorittavana, intentionaalisena yksilönä. Pyrin korostamaan kokonaisuuksia, näkemään ihmisen sosiaalisessa kontekstissaan, suhteessa kanssaihmisiin ja vuorovaikutuksessa heidän kanssaan. Aikaperspektiivissä painopiste on nykyisessä ja tulevassa. Rogerslaisittain minulle ovat keskeisiä oppilaan tarpeet ja hänen mahdollisuutensa henkiseen kehitykseen ja kasvuun. Pyrin herättämään opiskelijoissa uteliaisuutta opettamaani ainetta kohtaan, antamaan heille mahdollisimman paljon vastuuta omasta oppimisestaan ja pyrin näkemään heidät tasavertaisina itseni kanssa. Kuitenkin - toisin kuin monissa humanistisissa luokissa - otan huomioon myös tiedon tason sosio-emotionaalisen puolen lisäksi. Mitä tämä kaikki sitten merkitsee käytännössä?

Ensinnäkin en koe itseäni niinkään opettajaksi vaan olen jonkinlainen oppimisen helpottaja, konsultti, joka pyrkii saamaan oppimisprosessin liikkeelle, avustaa opiskelijaa itse prosessin aikana ja jolle voi vapaasti ja luottamuksellisesti kertoa ongelmistaan. Vastuu oppimisesta on yhtä paljon opiskelijalla kuin opettajalla. Edelleen pyrin tekemään luokan ilmapiirin sellaiseksi, että jokainen siellä uskaltaa yrittää parhaansa. Korostan, että on tärkeämpää yrittää kuin pelätä virheitä. Kukaan ei ole täydellinen. Jos yhteiskunta on ihmisiä varten, niin yliopistonkin pitäisi olla opiskelijoita varten. Yliopistonkin opettaja on ihmissuhdetyöntekijä, usein myös tukija tai sielunhoitaja. Opettajan pitää auttaa oppilaitaan oppimaan. Omassa päässä muhiva suuri tieto ei opiskelijaa lämmitä, jos sitä ei saa heille välitetyksi tarpeeksi mielenkiintoisessa muodossa. Humanistisen oppimiskäsityksen mukaan opettajan rooli asiantuntijana on tukijan, auttajan, ohjaajan ja kannustajan rooli. Tästä seuraa, että hän suhtautuu ehdottoman kunnioittavasti opiskelijaan. Jos tähän vielä liitetään myönteinen asenne ihmistä kohtaan, opettaja ja opiskelija voivat luottaa toisiinsa.

Motivaatio on ymmärrettävästi kaikkein tehokkain oppimisen lähde. Omassa oppiaineessani kysymys motivaatiosta on ongelmallinen. Motivaatiorakenteeltaan ruotsin kielen oppija on useimmiten instrumentalisti - haluaa oppia, koska siitä on hyötyä tulevaisuudessa. Esimerkiksi englannin kielen opiskelijoilla, motivaatiotyyppiä voidaan kutsua integratiiviseksi - halutaan samaistua englantia äidinkielenään puhuviin. Harva suomalainen haluaa noin vain samaistua ruotsalaisiin. Monilla opiskelijoilla on huonoja kokemuksia ruotsin opetuksesta ja oppimisesta yläasteella ja lukiossa. Olisikin ensin tiedettävä mitkä seikat yleensä vaikuttavat motivaation syntyyn ja miten sitä voidaan tukea tai tuhota. Jos opiskelijaa ei opiskelu kiinnosta, sanotaan helposti, että häneltä puuttuu motivaatio. Totuus voi kuitenkin olla sellainen, että heiltä puuttuvat kiinnostumaan ja tutkimaan kannustavat virikkeet. Vastahakoisen yksilön tai ryhmän kanssa opettajan ammattitaito joutuu koetukselle. Tärkeintä mielestäni on, että yhdessä opiskelijoiden kanssa pyritään löytämään ratkaisuja motivaation ja sitä kautta oppimisen tehostamiseksi. Tämän sisäisen kipinän herättäminen on tärkeää myös siitä syystä, että 40-50 oppitunnin puitteissa ei paljoa ehdi tekemään, varsinkaan jos intoa ei ole. Pidänkin kiinnostuksen ja harrastuksen herättämistä jopa tärkeämpänä kuin yksittäisten tietojen syöttämistä seuraavaa luentoa tai ruokatuntia miettiviin aivoihin.

Mitä tulee erilaisiin opetusmenetelmiin olen eklektikko. Toisin sanoen en usko mihinkään yhteen ainoaan menetelmään, koska opettajat ja oppilaat ovat kaikki erilaisia. Parhaaseen tulokseen pääsee mielestäni opettelemalla tuntemaan itsensä - omat hyvät ja huonot puolensa opettajana. Sen jälkeen osaa ja voi korostaa vahvoja puoliaan ja jättää heikot osa-alueet hieman vähemmälle. Kaiken tässä sanomani päälle vielä ripaus huumoria opetukseen niin sellainen olen - tai ainakin pyrin olemaan.

Takaisin alkuun!

3.2.6. Kollegojen arviot ja opetusnäytteet

Turun yliopiston kielikeskuksen päätoimisen tuntiopettajan kelpoisuudesta ei ole olemassa säädöksiä. Ko. virkojen täytössä on kuitenkin noudatettu pääsääntöisesti samantapaista menettelyä ja kelpoisuusvaatimuksia kuin lehtorin virkoja täytettäessä lukuunottamatta opetusnäytettä. Hakiessani nykyistä virkaani (yhteensä 6 hakijaa) kielikeskuksen johtaja Vesa Väätäjä totesi hallintovirastolle lähettämässään kirjeessä mm. seuraavaa:

"Suoritettujen tutkintojen, opintojen ja kirjallisen toiminnan osalta Norri on selvästi muiden hakijoiden edellä. Hän on suorittanut ruotsin kielessä FL-tutkinnon ja hänen opetustaitonsa on arvioitu laatuarvosanalla hyvin hyvä (4). Lisäksi hänen kirjallinen toimintansa ja pitämänsä esitelmät ovat suurimmaksi osaksi relevantteja täytettävien virkojen kannalta. /---/ Hakijoiden opetuskokemusta vertailtaessa voidaan todeta, että hakija Norrilla on erittäin runsaasti monipuolista kokemusta yliopistotasoisesta ja muustakin kielten aikuisopetuksesta."

Kaikki hakijat haastateltiin 27.7.1992 hakijoiden kieli- ja kommunikaatiotaitojen sekä soveltuvuuden testaamiseksi. Haastattelussa, joka käytiin ruotsiksi, olivat Väätäjän lisäksi mukana kielikeskuksen ruotsin kielen lehtori Susanne Segerstråle ja pt. tuntiopettaja (nyk. lehtori) Carola Karlsson-Fält. Kirjeessä todettiin, että "haastattelussa parhaiten menestyivät hakijat Norri ja Nurmi. Molemmat osoittivat sellaista taitoa ja kykyä, jota kysymyksessä olevien virkojen menestyksellinen hoitaminen edellyttävät". Kaikki haastattelussa mukana olleet olivat hakijoiden arvioinnista ja keskinäisestä järjestyksestä samaa mieltä.

Kokonaisarviona todettiin, että "FL Ilkka Norri on muihin hakijoihin nähden selvästi ylivertainen. Tämän vuoksi esitän, että hänet otettaisiin ruotsin kielen pt. tuntiopettajan tp. virkaan, johon kuuluu ruotsin kielen kirjallisen ja suullisen taidon opetus lähinnä Rauman ja Turun opettajankoulutuslaitoksissa".

Olin keväällä 1993 hakemassa ruotsin kielen ap. lehtorin virkaa (A 20). Tässä yhteydessä pääsin niiden seitsemän joukkoon, jotka kutsuttiin antamaan opetusnäyte. Viran ulkopuoliseksi asiantuntijaksi oli kutsuttu FL (väit.), yp. lehtori Maj-Len Rönkä. Kielikeskuksen johtokunta arvosteli kokouksessaan 23.4.1993 opetusnäytteeni arvosanalla hyvä. Viran asiantuntija totesi kokonaisarviointinaan, että "Ilkka Norrilla on haettavaan virkaan muita hakijoita suuremmat ansiot ja esitän häntä ensimmäiselle sijalle".

Virkaesityksessään esittelijä totesi mm seuraavaa:

"Kokonaisarviointina asiantuntija toteaa, että FL Ilkka Norrilla on haettavaan virkaan muita hakijoita suuremmat ansiot ja tämän vuoksi hän esittää hakija Norria ensimmäiselle sijalle. /---/ Koska asiantuntijan arvioon ei sisälly mitään varauksia tai empimistä kolmen ansioituneimman hakijan keskinäisessä järjestyksessä, johtokunta voinee yhtyä asiantuntijan mielipiteeseen. Virkaan ansioituneimmaksi voitaneen näin ollen asiantuntijan kannan mukaisesti kiistatta katsoa hakija Ilkka Norri" (eräs toinen hakija kuitenkin ohitti minut lopullisessa valinnassa).

Takaisin alkuun!

3.2.7. Pedagoginen aktiivisuus

Osallistuminen Itä-Suomen Opettaja-päiville Kuopion korkeakoulussa 29. - 30.01.1983.

Aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot, Joensuun yliopisto, opetustaito: englannin kieli, hyvin hyvä (4), 09.05.1985.

Kasvatustieteen aineopinnot , 35 ov, Joensuun yliopisto, erinomaiset tiedot, 10.03.1987.

Työskentelin englannin ja/tai ruotsin kielen didaktikkona (tuntiopettaja, vs lehtori, va lehtori, yliassistentti) 1.8.1985 - 30.6.1990 Joensuun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa. Kyseisenä aikana osallistuin aktiivisesti kasvatustieteen päiviin, didaktikkojen päiviin ja erilaisiin yliopistojen yhteisiin suunnittelupäiviin (17. -18.2.1989 Tampereella pidetyt Joensuun, Jyväskylän, åbo Akademin ja Tampereen yliopiston opettajankoulutusyksiköiden neuvottelupäivät).

Portfoliokoulutus.

Osallistuminen Oulun yliopiston järjestämään kalenterivuoden mittaiseen 4 opintoviikon korkeakouluopetuksen meritointijärjestelmään valmentavaan koulutukseen 28.2.1997. Koulutuksessa harjoiteltiin opetusportfolion käyttöä opetuksellisen ammattitaidon kehittämisessä ja meritointijärjestelmän osana. Koulutus antoi valmiuksia:

- opetustyön kehittämiseen itsearvioinnin avulla
- opetusportfolion käyttöön itsearvioinni ja meritoinnin välineenä
- opetusportfolioiden arviointiin ja asiantuntijalausuntojen antamiseen
- yllä mainittuihin tehtäviin liittyvään ohjaukseen, koulutukseen ja konsultointiin yliopistossa

Lopputyönä valmistettiin henkilökohtainen opetusportfolio.

Osallistuminen Pedagogisille messuille, Turun yliopisto 19.3.1999 (kohderyhmä: opettajat, opiskelijat ja muu henkilökunta). Teemoina mm. tutkimuksen ja opetuksen keskinäinen painottuminen, opetusansioiden meritointi Turun yliopistossa (yliopiston meritointisuositus, yleiskuva tiedekuntien toimenpiteistä), portfolio meritoinnin ja opettajan kehittymisen välineenä, pedagoginen kehittäminen Turun yliopistossa ja akateeminen työnohjaus.

Verkkotutoroinnin perusteet (2 ov) 27.9. - 27.12.1999 Turun yliopisto, täydennyskoulutuskeskus

Koulutus toteutettiin tietoverkko-opintoina WebCT-ohjelman avulla. Koulutuksen tavoitteena oli selkiyttää tutorin roolia ja tehtäviä tietoverkkopohjaisessa oppimisympäristössä. Opintojen aikana kokeiltiin erilaisia tapoja ohjata sekä yksittäisen oppijan että että ryhmän oppimisen ohjaamista tietoverkkoympäristössä. Opinnot suoritettiin osallistumalla aktiivisesti verkossa käytävään keskusteluun, oppimispäiväkirjan pidolla ja loppuarvioinnilla.

Takaisin alkuun!

4.  TIETEELLINEN  TOIMINTA

4.1. Opinnäytetyöt ja kirjallinen toiminta (myös populääritieteellisiä ja ei-tieteellisiä kirjoituksia)

Norri, Ilkka (1983): Sotaan liittyvät verbit Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa ja sen englanninkielisessä käännöksessä. Englantilaisen filologian pro gradu- tutkielma. Turun yliopisto; 153 s. + 2 liitesivua.

Norri, Ilkka (1986): Eufemism och icke-eufemism inom begreppsfältet 'död' i svenskan. Ruotsin kielen laudatur-tutkielma. Joensuun yliopisto; 106 s.

Norri, Ilkka (1987): Komponenttianalyysin käytöstä eufemismien ja ei-eufemismien erottamisessa. Summary: The use of component analysis for distinguishing between euphemism and non-euphemism . Sananjalka 29. Suomen kielen seuran vuosikirja. Turku. ISBN 951-9232-30-3 (nidottu), ISBN 951-9232-31-1 (sidottu), ISSN 0558-4639. Ss. 55-64.

Norri, Ilkka (1987): A Short History of Foreign Language Teaching in Finland. History of International Relations in Education. Volume 2. Conference Papers for the 9th Session of the International Standing Conference for the History of Education. Pecs, Hungary. ISBN 963-641-166-2 (összkiads), ISBN 963- 641-169-7 (1. kötet). Ss. 357-366.

Norri, Ilkka (1988): Eufemism och icke-eufemism inom begreppsfältet 'död' i svenskan. Kielitieteellisiä tutkimuksia - Studies in Languages. Joensuun yliopisto, Humanistinen tiedekunta. Joensuu. ISBN 951-696-715-9, ISSN 0781-626X, UDK 803.97-314. 58 s.

Norri, Ilkka (1992): De collinska texterna med speciell hänsyn till lexikonet och dess praktiska användningsvärde. Ruotsin kielen lisensiaattitutkielma. Joensuun yliopisto; 242 s. + 102 liitesivua.

Norri, Ilkka (1993): Bestseller av sin tid. Text och ordförråd i de collinska översättningsövningarna. Kielitieteellisiä tutkimuksia - Studies in Languages. Joensuun yliopisto, Humanistinen tiedekunta. Joensuu. ISBN 951-708-152-9, ISSN 0781-626X, UDK 372.880.397:371.67:801.73:803.97:82.03. ,87 s.

Norri, Ilkka (1993): De collinska texterna 1948-1972. V. Muittari & M. Rahkonen (red.), Svenskan i Finland 2. Meddelanden från institutionen för nordiska språk vid Jyväskylä universitet 9. Jyväskylä. ISBN 951-34-0065-4, ISSN 0357-394X. Ss. 187-198.

Norri, Ilkka (1995): Koulukiusaamisen monet tasot. Osa 1. Forssan lehti 22.4.1995.

Norri, Ilkka (1995): Koulukiusaamisen monet tasot. Osa 2 Forssan lehti 25.4.1995.

Norri, Ilkka (1995): Turun yliopiston kielikeskus siirtyi portfolioaikaan. Kielikeskustelua - Language Centre News 5. Korkeakoulujen kielikeskus. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylän yliopistopaino. ISSN 1236-1771. Ss. 3-8.

Norri, Ilkka (1995): Collinin vaikeita tekstejä päntättiin yli kaksi vuosikymmentä. Ruotsi nykyopiskelijalle helpompaa. Turun sanomat 2.6.1995.

Norri, Ilkka (1995): Portfolio som underlag för högskolelärarens professionella utveckling. Kielikeskustelua - Language Centre News 10. Korkeakoulujen kielikeskus. Jyväskylän yliopisto: Jyväskylän yliopistopaino. ISSN 1236-1771.

Norri, Ilkka (1995): Korkeakouluopetuksen taso nousussa. Forssan lehti 17.08.1995.

Norri, Ilkka (1997): Some Special Features of the Swedish Part of the "Language Net"  Hypermedia Language Program. Verkkoartikkeli osoitteessa: http://users.utu.fi/inorri/calgary.html

Norri, Ilkka (1997): VIERASKYNÄ: Internet avuksi korkeakoulujen kielikeskusten resurssivajeeseen. Forssan lehti 12.03.1997.

Norri, Ilkka (1997): The "Language Net" -Project. - Proceedings of ED-Media 97 & ED-TELECOM 97 - World Conference on Educational Multimedia and Hypermedia & World Conference on Educational Telecommunications, 14.6.-19.6.1997 Galgary, Canada. Cd-rom and book published by Association for the Advancement of Computing in Education (AACE), Charlottesville, Virginia, USA, 4 p.

Norri, Ilkka & Dellinger, Brett (1998): The Language Net Project and the Finnish National Strategy of Education, Training and Research in the Information society - Proceedings of ED-Media 98 & ED-TELECOM 98 - World Conference on Educational Multimedia and Hypermedia & World Conference on Educational Telecommunications, 20.6.-25.6.1998 Freiburg, Germany. Cd-rom and book published by Association for the Advancement of Computing in Education (AACE), Charlottesville, Virginia, USA, pp. 1671-1672.

Norri, Ilkka (1998): Ruotsin ja englannin taitoja voi täydentää Internetissä. Kieliverkko löysi tiensä opiskelijan arkeen. Turun sanomat 22.7.1998.

Norri, Ilkka (1999): Kieliverkko elää ja voi hyvin. Forssan lehti 27.2.1999.

Norri, Ilkka (1999): MAAILMAN TURUILTA: Ei yksi orava kaikkia siemeniä syö. Forssan lehti 30.03.1999. Kolumnissa pohditaan koulutuksen jakautumista ja koulutuksellista tasa-arvoa yhteiskunnassa.

Norri, Ilkka (1999): Suomessa ruotsin kieli ei uhkaa enemmistön kieltä. Kielikylpy kasvattaa suvaitsevaisuuteen. Turun sanomat 10.04.1999.

Norri, Ilkka (1999): Kieliverkko-ohjelmiston käyttöönottoprosessi Turun yliopiston Kielikeskuksessa. V. Väätäjä & T. Hulkko (toim.), Turun yliopiston Kielikeskus 20 vuotta. Julkaisija:Turun yliopisto. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. ISBN 951-29-1517-0, ss. 69 - 74.

Norri, Ilkka (1999): Turun yliopiston kielikeskuksen ruotsin opetus ja 1990-luvun haasteet. Peda-forum 2/1999. Yliopistopedagoginen tiedotuslehti. Newsletter of a Finnish Network for Developing Instruction and Learning in Higher Education. Julkaisija: Yliopistopedagogiikan asiantuntija- ja yhteistyöverkosto. K-S Painotuote Oy, Äännekoski. ISSN 1237-4962, ss. 7-9. Verkossa osoitteessa: http://www.jyu.fi/~lestinen/peda-forum/ptl/arkisto/lehti992.html

Norri, Ilkka (2001): Kokemuksia hypermedian ja uusien oppimisympäristöjen käytöstä korkeakoulujen kielikeskusten kieltenopetuksessa. Verkkoartikkeli osoitteessa http://users.utu.fi/inorri/kokemuksia.html

Norri Ilkka (2001): Eurooppalaisen kielisalkun sähköisen version hahmottelua. Verkossa osoitteessa:
http://users.utu.fi/inorri/Kielisalkku.html

Norri, Ilkka (2001): Kokemuksia hypermedian käytöstä ja uusista oppimisympäristöistä korkeakoulujen kielikeskusten kieltenopetuksessa. Teoksessa R. Jaatinen, J. Lehtovaara ja V. Kohonen (toim.) Ammatillisen kielenopetuksen monet kasvot. Pirkanmaan ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimukset ja selvitykset. Nro 4. ISSN 1456-1913, ISBN 952-5281-07-8. Tampere:Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, ss. 195-241.

Norri, Ilkka (2002): Richard Rétin (Rf3) henkinen testamentti. Kirja-arvostelu Richard Rétin kirjasta Shakkilaudan mestareita (Die Meister des Schachbretts, postuumisti 1930; toimittanut ja kääntänyt Erkki Vänskä, Kustannusosakeyhtiö Ajatus, Helsinki 2001, 296 sivua.)Turun työväen shakkikerhon (TuTS) Tutsari -lehdessä, ISSN 1458-3291, kesäkuussa 2002 sekä verkkoartikkelina osoitteessa: http://users.utu.fi/inorri/reti.html

Norri, Ilkka (2003): Verkko-opetus vaatii aikaa ja resursseja. Pääkirjoitus Turun yliopiston intranetissä, eWertissä 9.5.2003.

Pääkirjoitus

Verkko-opetus vaatii aikaa ja resursseja

English Tanslation (Timo Hulkko)

Rahoitusvääristymät ja liika kiirehtiminen ovat korkeakoulujen verkko-opetuksen kehittämisen pahimpia esteitä.

Verkko-opetus (virtuaaliopetus) on opetusta tietoverkon välityksellä. Verkkoa voidaan käyttää tiedon jakamiseen, sen etsimiseen ja vuorovaikutukseen. Opiskelu voi tapahtua kokonaan tai osittain tietoverkon välityksellä. Verkko-opetus on yleistynyt viime vuosina, mutta usein on jäänyt huomaamatta, että uusilla ratkaisuilla on saavutettava jotakin lisäarvoa verrattuna perinteiseen yliopisto-opetukseen.

Nykytekniikalla on mahdollista laatia kauniita, houkuttelevia sivustoja, jotka kuitenkaan eivät tuo mukanaan mitään uutta. Pelkkä luentosarjan siirtäminen verkkoon opiskelijoiden luettavaksi ei ole verkko-opettamista. Erilaisten vuorovaikutusmahdollisuuksien hyödyntäminen ja todelliset pedagogiset innovaatiot unohtuvat, jos verkko-opetus mielletään vain verkossa olevana kurssimateriaalina, hajanaisena informaationa ja hypertekstirakenteina. Syynä erilaisiin nopeisiin hätäratkaisuihin näen rahoituksessa ilmenneet vääristymät sekä kovan vauhdin, jossa yliopiston perustehtävät – ajattelemaan opettaminen ja kyseenalaistaminen – ovat unohtuneet.

Rahoitusratkaisuissa Suomessa ovat ”rauta” ja erilaiset platformit olleet arvossaan verrattuna sisällöntuotantoon. Projektirahoitusta on saanut helposti uusiin teknisiin inventioihin, mutta innovaatiot (sovellutukset ja niiden hyötykäyttö) on sivuutettu olankohautuksella. Käytännössä tämä johti lukuisien uusien projektien pystyyn polkaisemiseen, siten että edellinen projekti ja sen hyödyntäminen unohtui jo ennen uuden alkamista. Tähän yhteyteen sopii mainiosti vanha sananlasku: ”Silloin on taottava kun rauta on kuumaa”. Tämä käytäntö synnytti projektirahoituksen perässä juoksevan joukon, jonka ainoa motivaatio ja päämäärä oli projektirahan hankkiminen.

Korkeakoulujen sisällä lehtorit ovat avainasemassa verkko-opetuksen kehitttämisessä. Heillä on aito tartuntapinta opiskelijoihin ja mahdollisuus uusien opetusmuotojen kehittämiseen aidossa yhteistyössä heidän kanssaan. Kokonaistyöaika antaa hyvän lähtökohdan tämän toiminan rahoitukselle ilman, että kustannukset nousevat kohtuuttomasti. Opettajien kehittämispanos voidaan korvata perinteistä kontaktiopetusta vähentämällä. Massoittuvassa yliopistossa tämä maksaa vähitellen itsensä takaisin, kun tietyt rutiiniluonteiset tehtävät voidaan jatkossa hoitaa tietokoneiden avulla.

Verkko-opetuksen kehittäminen on pitkäjännitteistä työskentelyä, kuten mikä tahansa muukin luova ongelmanratkaisu. Nopeita tuloksia on turha odottaa, koska jokainen saatu vastaus synnyttää uusia ongelmia. On aktiivisesti ja intensiivisesti pohdittava omia valintojaan sekä yhdessä opiskelijoiden kanssa löydettävä perusteita toteutetuille ratkaisuille. Pedagogiset ratkaisut on kytkettävä laajempaan kontekstiin. Kaikki kertynyt teoreettinen tieto sekä kokemustieto yhdistetään uusien toteutusten valmistelua ohjaavaksi toiminnaksi. Vain siten voidaan löytää toimivia pedagogisia ratkaisuja. Myös tulosohjaus lieveilmiöineen ohjaa opettajia väistämättä hätäisiin päätelmiin ja rimanalituksiin. Se on tie, josta maksamme pitkällä tähtäimellä kalliin hinnan. Sama koskee myös opiskeluaikojen keinotekoista lyhentämistä. Kaikki älyllinen toiminta pitää sisällään inkubaatiovaiheita tai kypsymisaikoja, joita ilman korkeatasoisia tuloksia on turha odottaa.

Kirjoittaja on ruotsin kielen lehtori Turun yliopiston kielikeskuksessa.

Ilkka Norri
9.5.2003

Ilkka Norri: "Web-based instruction requires time and resources"

Misplaced funding and excessive haste are the chief obstacles to the development of web-based instruction in the universities.

Virtual web-based instruction, an increasingly common teaching method during the last few years, employs the net for the distribution and access of information and for interaction. Little attention has been paid to the question whether the new solutions actually create added value in relation to traditional university teaching. Current technology enables the creation of handsome and attractive websites which, however,
contain nothing new. The mere transfer of a series of lectures onto a website for the students to read is not web-based instruction. Interactivity and real pedagogical innovations are forgotten if web-based instruction is understood simply as making course materials, scattered pieces of information, or hypertext structures available on the web. In my opinion, such quick emergency solutions are a result of
mis-directed funding and excessive haste in website production. Both of these factors run counter to the basic tasks of the university teaching students to think and to call things into question.

Funding in this country has flowed into hardware and various platforms instead of content production. Easy project money has been available for new technological inventions, but innovations (applications and their
utilisation) have been neglected. In practice, the result has been the initiation of a great number of new projects, with the previous project and the utilisation of its results already forgotten before the next one
is launched. For many people, this practice of 'striking while the iron is hot' has meant only a race for funding, project after project.

University lecturers are a key factor in the development of web-based instruction. Their concrete contact with students allows them to develop
innovative teaching methods cooperatively. The total working time system is a good starting point for funding such activity without excessive extra cost. The work invested by instructors in methodological
development can be compensated for by reducing the number of hours reserved for traditional contact teaching. Given the increasing masses of university students, the result will be an increase in cost
effectiveness as routine tasks are handled with the help of computers. 

The development of web-based instruction requires long-term creative problem solving. This does not produce instant results: each new solution creates new problems. Active and intensive background
reasoning, cooperation with students, links to wider contexts, and the combination of theoretical knowledge with practical experience are all needed for pedagogically functional solutions to emerge. The management by results system on its part inevitably pushes instructors into making hasty decisions and adopting less than adequate practices - something
that will turn out to be costly in the long run. The same applies to artificial attempts to reduce study time. All intellectual activity involves stages of incubation or maturation, without which high-level
results cannot be achieved. 

The writer is Lecturer in Swedish at the Language Centre.

Translation: Timo Hulkko

4.2. Esitelmiä  ja haastatteluja


4.2.1. Esitelmiä

Norri, Ilkka: Komponenttianalyysin käytöstä eufemismien ja ei-eufemismien erottamisessa. XIV Kielitieteen päivät 8. - 9.5. 1987. Turku.

Norri, Ilkka: A Short History of Foreign Language Teaching in Finland. 9th Session of the International Standing Conference for the History of Education (ISCHE) 31.8. - 3.9. 1987. P‚cs, Hungary.

Norri, Ilkka: Authentic Texts and the Selection of Language Material in Foreign/Second Language Teaching, with Special Reference to Vocabulary. Second Language Acquisition and Foreign Language Learning 23.5. - 4.6. 1988. INTER-UNIVERSITY CENTRE of postgraduate studies. Dubrovnik, Yugoslavia.

Norri, Ilkka: Kuka muistaa Collinin tekstit? XX Kielitieteen päivät 7. - 8.5. 1993. Turku.

Norri, Ilkka: Portfolio som underlag för högskolelärarens professionella utveckling. Kielikeskusten ruotsin opettajien kokous Rovaniemellä 31.8. - 2.9.1995.

Norri, Ilkka: Teacher development Plenary: Portfolio as Means of Teacher Development. Teacher and teacher development Workshop. A seminar for local/national (mainly) unversity language centre teachers. Turku 24. -25.11.1995.

Norri, Ilkka: The "Language Net" -Project. - ED-Media 97 & ED-TELECOM 98.World Conference on Educational Multimedia and Hypermedia & World Conference on Educational Telecommunications, Association for the Advancement of Computing in Education (AACE) 14.6.-19.6.1997, Galgary, Canada. http://users.utu.fi/inorri/Calgdemo.html

Norri, Ilkka: Kieliverkkoprojekti. Korkeakoulujen AV- ja kielistudioamanuenssien kokoontuminen Turussa 21.-22.8.1997.

Norri, Ilkka: The Language Net Project and the Finnish National Strategy of Education, Training and Research in the Information society. ED-Media 98 & ED-TELECOM 98 - World Conference on Educational Multimedia and Hypermedia & World Conference on Educational Telecommunications, Association for the Advancement of Computing in Education (AACE) 20.6.-25.6.1998 Freiburg, Germany.  http://www.utu.fi/erill/kielikeskus/kv/freiburg.html

Norri, Ilkka: Språknätet och dess användning i undervisningen. Svensklärarmötet för språkcenterlärare i Finland 21-22.8.1998 i Åbo.

Norri, Ilkka: Innovatiiviset opetusmenetelmät: Verkkopohjaiset oppimisympäristöt - Net-based Learning. Esitelmä / alustus Turun yliopiston juhlavuoteen liittyvässä keskusteluforumissa. Alustus käsitteli Kieliverkko-ohjelmiston käyttöönottoprosessissa vuosien mittaan ilmenneitä ongelmia ja niiden ratkaisuja sekä verkon kautta työskentelevän opiskelijan että verkko-opettajan / verkkotutorin näkökulmasta. Turun yliopisto 11.2.2000.

Norri, Ilkka: Kieltenopiskelua verkossa. Esitelmä projektissa "Kielitaidon kautta yhteistyöhön - Samarbete genom språkkunskaper". Uudenkaupungin kansalaisopisto - Medborgarinstitutet i Mariehamn - Mynämäen seudun kansalaisopisto. Kielitaidon kautta yhteistyöhön -hankkeen tavoitteena on tarjota kielikoulutusta saaristoalueella. Euroopan unioniin liittymisen myötä eri alueiden välinen yhteistyö on lisääntynyt. Saaristoalueella tämä jo vuosisatoja lähinnä kaupankäynnin yhteydessä tapahtunut kanssakäyminen on saanut uusia muotoja erilaisten saariston kehittämis- ja yhteistyöhankkeiden myötä. Hanke tarjoaa ruotsinkielen ja suomenkielen kursseja suomenkielisessä saaristossa ja suomenkielen opiskelumahdollisuuksia ruorsinkielisessä saaristossa. Tässä prosessissa verkon kautta tapahtuva yhteistyö avaa uusia etäkommunikointi- ja yhteistyömahdollisuuksia ns. kyläkonttoritoiminnan puitteissa.  Kustavi 25.3.2000.

Norri, Ilkka: Verkko-opetuksen käyttöönottoprosessin solmukohtia. Esitelmä / alustus Turun ammattikorkeakoulussa. Turku 27.3.2000.

Norri, Ilkka: Verkkopohjaisista oppimisympäristöistä. Esitelmä / alustus Turun ammattikorkeakoulussa. Turku 4.4.2000.

Norri, Ilkka: Verkko-opetuksen ja "perinteisen kieltenopetuksen" integrointi. ProPoly -projekti, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, Tampere. Alustuksia ja  ja ryhmätöiden ohjauksia, neljä eri luennointi-/ohjauskertaa syksyllä 2000 ja keväällä 2001.

Norri, Ilkka:  Verkko-opetuksen ja traditionaalisen kontaktiopetuksen integrointi Turun yliopiston kielikeskuksen ruotsin kielen opetuksessa . Demonstraatio Kielikeskuspäivillä Teknisessä korkeakoulussa Otaniemessä 30.-31.3.2001. Järjestelyistä vastasivat TKK:n kieli- ja viestintäkeskus sekä Helsingin yliopiston kielikeskus.

Norri, Ilkka: Eurooppalaisen kielisalkun käytön soveltaminen verkkoympäristöön, hahmottelua. Esitelmä Turun yliopiston kielikeskuksen koulutuspäivänä 6.5.2001. Koulutuspäivän pääesiintyjänä eurooppalaisen kielisalkun asijantuntija, professori Viljo Kohonen Tampereen yliopistosta.

Norri, Ilkka: Hypermedian ja uusien oppimisympäristöjen käyttö kieltenopetuksessa. Esielmä Iltakoulujen opettajien yhdistys ry:n (IOY) koulutuspäivillä hotelli Marinassa Turussa 19.10.2003.

Norri, Ilkka: Kun verkko-opetuksesta tulee arkinen asia.  Työpaja erityisesyi kieltenopettajille suunnatussa KEHITTYVÄ KIELENOPETUS -konferenssissa Turussa 15.11.2003.


4.2.2. Haastatteluja

Mauriala, Auli: Språknät vie ruotsin pauloihin. Opiskelijat innostuivat ruotsista. Ari Pöyhtärin ja Ilkka Norrin haastattelu Helsingin sanomissa 06.02.1998 koskien kieliverkko-ohjelmistoa ja sen käyttöönottoprosessia.

Oksman, Eeva-Maria: Äidinkieli mansikka - muut mustikka? Kielikylvyt ihastuttavat ja vihastuttavat. Ilkka Norrin haastattelu Apu-lehden (nro 34/99) perhe & elämä -palstalla 27.8.1999 koskien kielikylpyopetuksen problematiikkaa.

Per Landor: Kielikylpyammeeseen on suurta tunkua. Ilkka Norrin haastattelu Turkulainen -lehdessä 21.4.2001 koskien kielikylpytoimintaa Turussa.

Yrsa Lindroos: Större efterfrågan än utbud. Många finska Åbofamiljer skulle gärna välja språkbad för sina barn. Turun kielikylpyvanhemmat ry:n hallituksen puhenjohtajan, Ilkka Norrin haastattelu Åbo underrättelser -lehdessä 24.4.2001 koskien kielikylpytoimintaa Turussa.

Virpi Laine-Jyräkoski: Haastattelu radio Aurorassa koskien verkko-opetusta ja virtuaaliyliopiston tuloa. 

Eija Ristimäki: Suomen virtuaaliyliopiston laadukkaita verkko-opetushankkeita palkittiin.  Haastattelu Suomen virtuaaliyliopiston tiedotuslehdessä toukokuussa 2003 (SVY-tiedote, ISSN 1459-2967).

Takaisin alkuun!

4.3.  Lisensiaattityön aikataulu ja opintosuunnitelma, väitöskirjan suunnittelu

1986 1987 1988 1989 1990-1991 1992 1993
Takaisin alkuun!
Takaisin alkuun!
Takaisin alkuun!
Takaisin alkuun!
        6. JOHTAMISEEN LIITTYVÄ KOULUTUS

        Kouluhallinnon alin arvosana aineenopettajan kasvatustieteellisten opintojen yhteydessä  09.05.1985

        Vänrikki 09.05.1975 (joukkueenjohtaja)
        Kertausharjoitus 28.10.1985 - 09.11.1985
        Kertausharjoitus 13.11.1989 - 17.11. 1989
        Luutnantti 01.04.1990
        Kertausharjoitus syksy 1998
        Kertausharjoitus 03/2000  

Takaisin alkuun!