Terveyttä edistetään kansainvälisellä yhteistyöllä
Yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus (fff) tekee yhteistyötä brasilialaisen Viçosan yliopiston kanssa. Tavoitteena on kehittää elintarvikkeita, jotka edistävät terveyttä niin meillä kuin muuallakin.
Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa tutkitaan ja kehitetään terveyttä edistäviä elintarvikkeita ja elintapoja. Elintarvikkeesta tehdään terveysvaikutteinen bioteknologian keinoin poistamalla siitä haitallisia osia tai korvaamalla niitä.
- Kansainvälinen yhteistyö on tutkimuksen kannalta välttämätöntä, kertoo professori Seppo Salminen.
Tuorein yhteistyökumppani löytyi Brasiliasta. Turun yliopisto ja Universidade Federal de Viçosa -yliopisto solmivat yhteistyösopimuksen keväällä 2010.
Ensimmäiset brasilialaiset väitöskirjantekijät saapuvat Turkuun ensi vuonna. Yliopistot suunnittelevat myös opetusyhteistyötä.
Salminen uskoo, että yhteistyö on hedelmällistä molemmille osapuolille.
- Brasilia on maailman suurimpia elintarviketuottajia. Ilmaston ansiosta kaikenlaisia elintarvikkeita saa koko ajan, mikä on tärkeää elintarviketutkimuksen kannalta, hän sanoo.
- Brasiliassa tehdään kiinnostavaa ja laadukasta
tutkimusta. Voimme oppia paljon, professori
Seppo Salminen sanoo.
Tutkimustietoa paikallistasolle
Eräs fff:n projekteista on probioottien eli maitohappobakteereiden ja bifidobakteereiden kehittäminen. Ne edistävät suoliston mikrobitasapainoa. Suolistossa elää puolitoista kiloa mikrobeja, jotka suojaavat ihmistä patogeenisilta eli sairautta aiheuttavilta mikrobeilta.
Suomessa probiootteja käytetään esimerkiksi ravintohoitoon tai tiettyjen sairauksien ennaltaehkäisemiseen. Alhaisen tulotason alueilla niillä voidaan vaikkapa ehkäistä ripulia ja vähentää lapsikuolleisuutta.
- Tutkimustietoa sovelletaan paikallisiin oloihin. Tavoitteena on löytää sellaisia ratkaisuja, jotka auttavat ihmisiä pysymään terveinä omissa elinolosuhteissaan, Salminen kiteyttää.
Terveys yhteydessä ruoansulatukseen
Puolalainen Lukasz Grześkowiak työskentelee fff:ssä tutkijana ja valmistelee väitöskirjaa probioottien vaikutuksesta vauvojen ruoansulatuskanavan mikrobeihin. Tutkimus tapahtuu yhteistyössä Turun yliopistollisen keskussairaalan kanssa. Raskaana oleville äideille ja vauvoille annetaan probiootteja. Vaikutuksia tutkitaan vauvojen ulostenäytteistä.
Lukasz Grześkowiak sai Viçosassa
tilaisuuden sekä oppia että opettaa uutta.
- En halua pitää tietoja itselläni vaan
jakaa ne maailmalle, hän sanoo.
- Ihmisen hyvinvointi riippuu hyvin paljon ruoansulatuskanavan mikrobikannasta. Järjestelmä on äärimmäisen monimutkainen. Probiooteilla pyritään saamaan aikaan positiivisia muutoksia mikrobikantaan, Grześkowiak kertoo.
Probiootteja keskosille
Grześkowiak oli fff:n ensimmäinen vierailija Viçosaan. Hän oli kesällä neljä kuukautta mukana suunnittelemassa tutkimusprojektia, jonka Viçosan yliopisto toteuttaa yhteistyössä paikallisen sairaalan neonatologian eli vastasyntyneiden osaston kanssa.
- Keskosten ruoansulatuskanavan ja immuunijärjestelmän kehitys on usein kesken. Vauvojen suoliston mikrobikoostumus analysoidaan, ja sen jälkeen sitä pyritään tukemaan probioottien avulla, hän sanoo.
Joskus vauvoja joudutaan hoitamaan antibiooteilla. Antibiootit tuhoavat myös suolistolle tarpeelliset bakteerikannat, mikä häiritsee ruoansulatuskanavan toimintaa. Tätä pyritään ehkäisemään probioottien avulla.
- Kun lapset kasvavat, voidaan myös tutkia, onko probiooteilla pitkäkestoisia terveysvaikutuksia, Grześkowiak kuvailee.
| Kansainvälisten palveluiden kv-suunnittelija Kirsi Korpela matkustaa marraskuun lopussa Brasiliaan osallistumaan Coimbra-ryhmän Latinalaisen Amerikan työryhmän kokoukseen. Kokouksessa on mukana myös Coimbrasil-verkoston edustajia. Kansainväliset palvelut toivoo ehdotuksia yhteistyön avaamiseksi tai kehittämiseksi. Myös tietoja jo käynnissä olevasta Brasilian-yhteistyöstä Coimbrasilin tai jonkin muun verkoston kautta otetaan mielellään vastaan. |
Teksti ja kuvat: Jenni Perälä