Tällä sivulla:
Tehtävät
Tutkimus ja tutkijakoulutus
Tutkimuksen merkitys ja luonne
Korkeatasoinen monialainen ja poikkitieteellinen tutkimus muodostaa yliopiston toiminnan perustan, jolle koulutus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus rakentuvat. Se takaa yliopiston kehittymisen kansainvälisenä tiedeyliopistona ja mahdollistaa sosiaalisten ja teknologisten innovaatioiden yhdistämisen.
Yliopistossa tehtävä tutkimus on vapaata ja tutkijalähtöistä. Päämääränä on, että perusrahoituksen tuoman vakauden turvin voitaisiin tehdä myös tutkimusta, jossa on epäonnistumisen riski. Tämä mahdollistaa merkittävien innovaatioiden syntymisen ja perustutkimuksen aseman vakiinnuttamisen.
Vahvuusalat
Turun yliopisto tunnistaa tutkimuksen vahvuusaloja ja etsii lupaavia vahvassa kehitysvaiheessa olevia aloja, joille suunnataan erityispanostuksia ja joiden kautta yliopisto profiloituu. Vahvuusalojen määrittely perustuu yliopiston omiin lähtökohtiin, yhteistyömahdollisuuksiin, tulevaisuuden näkymiin ja yhteiskunnan tarpeisiin. Alojen määrittelyä tarkistetaan seurannan ja arviointien pohjalta.
Laajimman ja monialaisimman vahvuusalueen muodostavat biotieteet. Muita tunnistettuja vahvuusaloja ovat kulttuurin ja yhteiskunnan vuorovaikutusprosessien tutkimus, matemaattinen tutkimus, oppimisen ja koulutuksen tutkimus sekä tähtitiede ja avaruustutkimus.
Vahvassa kehitysvaiheessa olevia aloja, mahdollisia tulevia vahvuusaloja, ovat poikkitieteellisiin sosiaalisiin innovaatioihin tähtäävä tutkimus, materiaalitieteisiin liittyvä tutkimus sekä informaatioteknologia.
Tutkijakoulutuksen vahvistaminen
Yliopisto profiloituu korkeatasoisen tutkijakoulutuksen antajaksi, mikä luo edellytyksiä lahjakkaiden ja tutkimustyöstä kiinnostuneiden opiskelijoiden rekrytoinnin tehostamiselle. Tutkijakoulujen toimintaedellytyksiä parannetaan ja niitä perustetaan sekä opetusministeriön erillisrahoituksella että yliopiston omin budjettivaroin. Kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointia tutkijakouluihin edistetään samalla kun tutkijakouluja rohkaistaan liittymään sekä kansallisiin että kansainvälisiin verkostoihin. Tutkijakoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon sekä yliopiston omat että elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan tarpeet. Jatkotutkintojen ohjauksen laatua ja määrää arvioidaan osana opetuksen laadunarviointia.
Tutkijoiden urakehitys
Tutkijoiden mahdollisuuksia kannustavaan urakehitykseen parannetaan. Yliopisto tukee erityisesti itsenäistyviä ja omaa ryhmäänsä kokoavia tutkijoita. Virkanimikkeistöä kehitetään siten, että ansioituneilla tutkijoilla on luontevia mahdollisuuksia edetä urallaan.
Tutkijoiden kiinnittäminen yliopistoon
Vahvistaakseen asemaansa tiedeyliopistona yliopisto pitää keskeisenä tekijänä sitä, että uransa eri vaiheissa olevia korkeaa kansainvälistä tasoa edustavia tutkijoita voidaan tunnistaa, rekrytoida ja kiinnittää Turun yliopistoon. Tarvittaessa ansioituneiden tutkijoiden rekrytointitilanteissa käytetään erityispanostuksia.
Yliopisto takaa kaikille tutkijoilleen perusedellytykset hyvän tutkimustyön tekemiseen. Yliopisto myös pitää huolta sekä aineellisesta että aineettomasta tutkimusinfrastruktuurista.
Alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen tutkimusyhteistyö
Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, valtion sektoritutkimuslaitosten, yliopistollisen keskussairaalan ja yritysten muodostama alueellisesti tiivis tutkimusyhteisö on monipuolisuudessaan Turun seudun erityisvahvuus, jota yliopisto hyödyntää, tukee ja kehittää yhteisiä rakenteita luomalla.
Merkittäviä resursseja ja erityisosaamista edellyttäviä infrastruktuuriyksiköitä kehitetään yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Muodostetuille yksiköille pyritään saamaan kansallisten yksiköiden asema ja pysyvä rahoitus. Yliopisto tukee tutkijoiden omien konsortioiden, verkostojen ja muiden yhteistyömuotojen kehittämistä.
Ulkopuolisella rahoituksella tehtävä tutkimus
Yliopisto pitää tärkeänä yhteisrahoitteisen ja ulkopuolisten tahojen kokonaan rahoittaman palvelututkimuksen tekemistä perustutkimuksen ohella. Näin varmistetaan soveltavan tutkimuksen asema ja vahvistetaan yliopiston alueellista vaikuttavuutta. Yliopisto huolehtii kuitenkin siitä, että soveltava ja ulkopuolisten tavoitteita palveleva tutkimus tukee yliopiston perustoimintoja.
Opetus ja oppiminen
Tieteeseen perustuva opetus
Kiinteä yhteys tieteellisen tutkimuksen ja opetuksen välillä on yliopiston opetuksen lähtökohta, joka näkyy mm. siten, että myös perusopetusta antamassa on kunkin alan parhaimpia tutkijoita. Tavoitteena on, että opiskelijat omaksuvat tieteellisen ajattelutavan, jossa korostuu pyrkimys uuden luomiseen, kriittisyyteen ja eettiseen vastuuseen. Oppimiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi yliopisto pyrkii kehittämään kunkin alan opetusta yhtä dynaamisesti kuin sen tutkimustakin.
Korkea laatu
Yliopisto osallistuu yliopistokoulutuksen kehittämiseen osana kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Opettajille varataan aikaa oman opetuksen kehittämiseen ja pedagogiseen kouluttautumiseen. Pedagogista koulutusta ja ohjausta lisätään ja kehitetään sekä keskitetysti että tiedekuntakohtaisesti.
Opetussuunnitelmia, opetusjärjestelyitä ja opiskelun tukipalveluita kehitetään toimintojen kuvauksen, koottavan palautteen sekä kansallisten ja kansainvälisten arviointien pohjalta tavoitteena opetuksen, opiskelun ja oppimisen korkea laatu. Ansiot laadukkaan opetuksen antamisessa ja hankittu pedagoginen koulutus sekä taito (opetusportfolio) ovat tärkeitä tekijöitä täytettäessä yliopiston opetusvirkoja sekä määriteltäessä työn palkkausta.
Monialaisuus
Yliopisto tukee opiskelijoiden mahdollisuuksia monialaisiin opintoihin siten, että tutkintoihin voi joustavasti sisällyttää opintoja eri tiedekunnissa ja yliopistoissa. Uudentyyppisten opintokokonaisuuksien kehittämistä edistetään tukemalla korkeakoulujen ja tiedekuntien välistä monitieteistä opetusyhteistyötä.
Kansainvälisyys
Turun yliopistossa suoritettavat opinnot avaavat opiskelijoille kansainvälisen näkökulman tieteeseen ja oman alan asiantuntijakäytäntöihin. Kansainvälistä opettajavaihtoa ja ulkomaisten opettajien rekrytointia lisäämällä vahvistetaan opettajakuntaa ja tarjotaan opiskelijoille mahdollisuus sisäistää kansainvälisesti orientoituneen tiedeyhteisön periaatteet.
Opiskelijoille tarjotaan monipuoliset mahdollisuudet kansainväliseen vaihtoon yhteistyöyliopistoissa eri puolilla maailmaa. Opiskelijaliikkuvuuden edellytykset turvataan tekemällä yhteistyötä ja verkostoitumalla kansainvälisesti tunnettujen ja laadukasta opetusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Ulkomailla suoritetut opinnot luetaan lähtökohtaisesti täysimääräisinä hyväksi Turun yliopistossa suoritettavaan tutkintoon.
Vieraskielistä opetusta kehitetään määrällisesti ja laadullisesti vastaamaan opiskelijoiden tarpeita. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää lisätään käynnistämällä erityisesti yliopiston vahvuusalueille kansainvälisiä maisteriohjelmia. Suomen kielen ja kulttuurin opetusta kansainvälisille opiskelijoille lisätään, jotta koulutuksen työelämärelevanssi vahvistuu ja opiskelijoiden integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan helpottuu.
Työelämän muutos ja yhteiskunnan haasteet
Tieteellisen ajattelun rinnalla opetuksen kehittämisessä otetaan huomioon työelämän ja yhteiskunnallisen muutoksen akateemiselle asiantuntijuudelle asettamat uudet vaatimukset. Opetuksen kehittämisessä hyödynnetään yhteyksiä työelämään, alumneihin ja muihin toimijoihin koulutuksen työelämärelevanssin varmistamiseksi.
Tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttö
Opetuksessa käytetään laajamittaisesti hyväksi tieto- ja viestintätekniikan avaamia mahdollisuuksia ja yliopistojen välistä verkostoitunutta yhteistyötä. Yliopisto tarjoaa ja kehittää virtuaaliopetusta sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
Aikuiskoulutuksen profiili
Yliopiston koulutustarjonta perustuu elinikäisen oppimisen periaatteelle. Avointa yliopisto-opetusta, perusopetusta ja siihen nivoutuvaa täydennyskoulutusta kehitetään tavoitteina joustavat koulutusrakenteet, selkeät opiskelijastatukset ja henkilökohtaiset opintopolut.
Akateemisen aikuiskoulutuksen profiilia terävöitetään ja täydennyskoulutuksen toimintaedellytyksiä parannetaan kehittämällä maksullisia erikoistumisopintoja varteenotettavaksi täydennyskoulutusväyläksi.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Tutkimuksen ja koulutuksen hyödyntäminen
Yliopiston yhteiskunnallisen vaikuttamisen peruslähtökohtana on tutkimuksen ja koulutuksen hyödyntäminen. Yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttaminen ymmärretään osaksi yliopiston perustehtävää.
Yliopistossa toteutettavat maksullisen palvelutoiminnan periaatteella toimivat tutkimus- ja kehittämishankkeet toteutetaan varmistaen niiden vaikuttavuus ja taloudellinen kannattavuus. Hankkeiden tulee perustua yliopiston osaamiseen ja tukea yliopiston perustoimintoja.
Varsinais-Suomen ohella yliopisto on merkittävä alueellinen toimija myös Satakunnassa, jossa toimintaa koordinoidaan Porin yliopistokeskuksen ja Rauman yksiköiden kautta sekä Salossa, jossa toimintaa kehitetään tiiviissä yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun ja Salon kaupungin kanssa.
Innovaatioiden hyödyntäminen
Yliopisto tukee innovaatioiden siirtymistä käytännön sovellutuksiksi ja huolehtii siitä, että se saa piirissään tehdyistä innovaatioista oikeudenmukaisen hyödyn. Luonteva ja riskien hallinnan kannalta turvallinen tapa tähän tavoitteeseen pääsemiseksi ovat osakkuudet ammattimaisesti johdetuissa, yliopiston innovaatioita hyödyntävissä yhtiöissä. Yliopisto osallistuu tällaisen yritystoiminnan synnyttämiseen, tukemiseen ja edistämiseen. Yritystoiminnasta saatavia varoja yliopisto käyttää strategiansa kannalta keskeisten avausten rahoittamiseen. Yliopisto osoittaa erityisresursseja alkuvaiheen patentointikustannuksiin, jotka ovat osoittautuneet innovaatioiden siirron kannalta kriittiseksi tekijäksi.
Innovaatioiden kaupallisen hyödyntämisen ohella yliopisto pyrkii vaikuttavuutensa tehostamiseen sivistyksellisesti, sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävistä tutkimustuloksista ja innovaatioista viestimällä ja hyödyntämällä niitä tarjoamissaan asiantuntijapalveluissa ja koulutuksessa.
Sidosryhmäyhteistyö
Yliopisto kehittää sidosryhmäyhteistyötään ja sen muotoja voidakseen reagoida ympäristön muutoksiin ja niiden asettamiin haasteisiin yhä joustavammin. Se osallistuu aktiivisesti lounaisen Suomen kehittämiseen käymällä vuoropuhelua alueellisten toimijoiden kanssa ja ottaa huomioon niiden odotukset ja tarpeet strategisia ratkaisujaan tehdessään.
Korkean teknologian kehittämiseksi ja innovaatioketjun toimivuuden takaamiseksi yliopisto tekee yhteistyötä alueen välittäjäorganisaatioiden kanssa. Alueen julkisen sektorin ja muiden yrittäjyyttä edistävien toimijoiden kanssa yliopisto osallistuu myönteisen yrittäjyyskulttuurin edistämiseen.
Yhteistyötä muiden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa tiivistetään samalla kun etsitään uusia toimintatapoja yhteistyön jäsentämiseen. Kansainvälisiä yhteyksiään ja tutkimustaan hyväksikäyttäen yliopisto luo yhteistyössä alueen muiden korkeakoulujen kanssa laajan kansainvälisen yhteisön, joka tukee alueen luovuutta, vetovoimaa ja innovatiivisuutta sekä vahvistaa alueen kansainvälistä profiloitumista ja näkyvyyttä korkean osaamisen keskuksena.
Keskeisen sidosryhmän muodostavat yliopiston alumnit. Alumnitoiminnan tavoitteena on työelämäyhteyksien aktivoiminen, tutkimustiedon levittäminen, tutkimusyhteistyön rakentaminen sekä uusien virikkeiden välittäminen.