Pohjois-Amerikan tutkimuskeskus ylittää rajoja

​Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan alaisuuteen perustettiin helmikuussa Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskus (JMC). Se on Heiskasen johdolla koonnut yhteen alan tutkijoita eri puolilta Suomea ja maailmaa. Kansainvälinen tutkijaverkosto kattaa Heiskasen mukaan jo yli sata tutkijaa eri tieteenaloilta ja yliopistoista. Kun Heiskaselta kysyy, miksi Pohjois-Amerikan ja eritoten Yhdysvaltojen tutkiminen on tärkeää, vastaus on harkittu.

– Yliopiston tehtävänä on tarkastella kriittisesti kaikkea, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Kun kyseessä on näin merkittävä suurvalta, emme voi jättää tutkimusta vain yhdysvaltalaisten varaan; ottaa heidän versiota asioista sellaisenaan.

Keskuksen toiminnalle on alkuun rahoitus kolmeksi vuodeksi. Ensimmäisten vuosien päätehtävä on tutkimustoiminnan käynnistäminen. Yhtenä tavoitteena on saada keskukselle useita täysipäiväisiä tutkijoita, ja esimerkiksi Fullbright-stipendillä rahoitettava vieraileva post doc -tutkija. Tulevaisuuden haaveena on myös oma professuuri.

– Jotta keskuksella voi olla itsenäistä opetusta ja omia opiskelijoita, meillä pitäisi olla professuuri. Toiveenamme on saada Pohjois-Amerikan tutkimuksen lahjoitusprofessuuri Turkuun. Sellainen on jo Helsingin ja Tampereen yliopistoissa. 

Avainsanoina ajankohtaisuus, monitieteisyys ja kansainvälisyys

Heiskanen luonnehtii Pohjois-Amerikan tutkimusta monitieteiseksi kulttuurin, historian ja yhteiskunnan tutkimiseksi. Hänen mukaansa keskus on jo nyt oppiainerajojen ylittävässä yhteistyössä eri tiedekuntien kanssa.

– Tutkimuksen pääpaino on ajankohtaisissa asioissa, ja siksi meidät on sijoitettu politiikan tutkimuksen laitoksen yhteyteen. JMC on kuitenkin monitieteinen keskus, emmekä suosi tiettyä tieteenalaa tai teoreettista suuntausta. Lähtökohtana on, että tutkimuskysymys määrittää, mitä työkaluja sen selvittämiseen käytetään.

Vaikka keskuksen fokus on Pohjois-Amerikassa, se ei Heiskasen mukaan voi globaalissa keskinäisriippuvaisessa maailmassa jättää huomioimatta Amerikan mantereen ulkopuolella tapahtuvia ilmiöitä. 

– Pohjois-Amerikan tutkimus oli pitkään melko itsekeskeistä. Viimeisen 15–20 vuoden aikana tilanne on muuttunut. Valtasuhteiden tarkastelusta kansallisvaltion näkökulmasta on siirrytty transnationaaliseen katsontatapaan. Ajatellaan, että valtiot ovat kytköksissä toisiinsa ja niiden toiminta vaikuttaa koko maailmaan.

Pohjois-Amerikan tutkimuksen globaalimpi suuntaus näkyy myös JMC:n toiminnassa. Tiistaina 2. joulukuuta keskus järjesti Transnational security crises -seminaarin, jossa kuultiin yhden suomalaisen ja kolmen ulkomaalaisen tutkijan esityksiä ajankohtaisista kansainvälisistä turvallisuuskriiseistä. Tapahtuma oli osa keskuksen Current issues -seminaarisarjaa. Se toimi samalla avauksena keskuksen ensi vuoden ohjelmaan, jonka teemana ovat Pohjois-Amerikan turvallisuuskysymykset.

Länsimaisten jihadistien motiivit kiistanalaiset

 Thomas Schmidinger ja Kirstine Sinclair luennoivat Turussa ISIS-järjestöstä.

Transnational security crises -seminaarissa annettiin erityistä painoarvoa Lähi-idän uudelle voimatekijälle. Kaksi puhujista käsitteli ISIS-järjestöä ja sen länsimaista rekrytoimia taistelijoita. Järjestö perusti Irakin ja Syyrian alueille viime kesänä kalifaatin ja kutsuu itseään nykyisin Islamilaiseksi valtioksi.

– Niin kutsutun Islamilaisen valtion eräs voimatekijä ovat ulkomaiset taistelijat, joista pääosa tulee Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta. Euroopassa ISISin joukkoihin matkaavat jihadistit muodostavat suuremman ongelman kuin Yhdysvalloissa, toteaa Thomas Schmidinger Wienin yliopistosta.

Euroopasta on lähtenyt enemmän taistelijoita Lähi-itään kuin Yhdysvalloista. Schmidingerin mukaan nuorten länsimaisten jihadistien syyt liittyä ISISin riveihin eivät ole uskonnolliset.

– Nuoret etsivät tarkoitusta ja yhteenkuuluvuutta, mutta ovat uskonnollisesti täysin oppimattomia. Sosiaalisella medialla on tärkeä rooli jihadistisen propagandan levittämisessä.

Kirstine Sinclair Etelä-Tanskan yliopistosta oli eri mieltä Schmidingerin kanssa. Hän eritteli kolme yleistä syytä, jotka selittävät nuorten halukkuutta lähteä Lähi-itään sotimaan. Yhtenä syynä hän piti juuri uskontoa.

– Jos taisteluihin osallistuvat yksilöt väittävät sotivansa luojansa kunniaksi, pidän sitä täysin uskottavana syynä. Voimme tietysti väitellä siitä, mitä on aito islam, ja millainen uskonto toimii tällä tavoin.


Teksti: Heikki Kettunen

Pääkuva: heyerlein
Kuvat: HK

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 8.12.2014 15:55 ,  Päivitetty 10.12.2014 12:24

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto