Unitodellisuudessa opetellaan selviytymistaitoja
​Tohtorikoulutettava Jarno Tuominen toteaa unitutkimuksen olevan reitti suurempaan kysymykseen.
- Mitä on tietoisuus?  Miten kokemuksemme syntyy aivojen aktivaatiosta? Miten me luomme sisäisiä maailmoja, Tuominen kysyy.
Tohtorikoulutettava Jarno Tuominen vilauttaa näyttöpäätteeltä professori Antti Revonsuon,  erikoistutkija Katja Vallin ja hänen itsensä yhteisartikkelia  Avatars in the Machine: Dreaming as a simulation of social reality. Vertaisarvioitu artikkeli on julkaistu neurotieteilijöiden, filosofien ja psykologien yhteisen Open MIND -sivuston juhlanumerossa. 
 
– 2000-luvun alussa uhkasimulaatioteorian luonut Antti Revonsuo kutsuttiin yhdeksi kirjoittajaksi. Meillä oli juuri alkanut Suomen Akatemian rahoittama Tietoinen mieli -tutkimushanke ja päätimme valita artikkelin aiheeksi sosiaalisten tilanteiden harjoittamisen unien aikana, Tuominen sanoo.

Artikkeli on uusi avaus unitutkimuksessa.
– Unia on tutkittu kauan, mutta yhdistäviä teorioita on kuitenkin vähän. Turussa toimii yksi maailman johtavista unitutkimusryhmistä ja me ajattelimme, että nyt on syytä muodostaa aiemman tiedon pohjalta teoriaa, josta voidaan johtaa uusia tutkimuskysymyksiä. Tällä tavalla voimme luoda kilpailevia hypoteeseja unien tarkoituksesta ja sitä kautta vahvistaa unitutkimuksen tieteenfilosofista perustaa, Tuominen sanoo.

Vailla ulkopuolisten ärsykkeiden vaikutusta

Joukko tutkii nyt teoriaa sosiaalisen käyttäytymisen harjoittelusta unen aikana. Pohjatyöt on nyt tehty, seuraava vaihe on käytännön tutkimus.
 
Ryhmä tulee keräämään tutkittavilta tietoa sekä valveen että unen ajalta. Saatuja raportteja analysoidaan erityisesti tähän tutkimuskysymykseen kehiteltyjen menetelmien avulla ja verrataan keskenään. Keskeisenä kysymyksenä on, miksi muodostamme öisin sisäisen maailmamme juuri tietyn kaltaisiksi.
 
– Unien simulaatioteorioiden mukaan unet ovat hyvä tapa tutkia sisäisen kokemuksen maailmaa ilman, että ulkopuoliset ärsykkeet vaikuttavat kokemukseen. Uni on simulaatio valvemaailmasta, ja sen aikana harjoitellaan tiettyjä taitoja, jotka ovat hyödyllisiä valveilla ollessa, Tuominen sanoo.

Opittavana evoluution kannalta tärkeimmät taidot

Osa tutkijoista kannattaa teorioita, joiden mukaan unissa nähtävä on sattumaa, esimerkiksi kuluneen päivän tapahtumien sattumanvaraista kertausta. Toiset taas ovat kehittäneet teorioita että unessa harjoitellaan valvemaailmaa varten.

Antti Revonsuo on yksi vahvimmista simulaatioteorioiden kehittäjistä. 2000-luvun alussa hän loi uhkasimulaatioteorian, myöhemmin Katja Valli väitteli aiheesta tohtoriksi. Nyt uhkatilanteiden pariksi tuodaan sosiaalista käyttäytymistä.
 
– Lajin säilymisen kannalta on ratkaisevaa, että osaa käyttäytyä sekä uhkaavissa että sosiaalisissa tilanteissa, Tuominen sanoo.
 
Ryhmän työ on perustutkimusta, mutta se voi olla avain myös soveltavaan tutkimukseen. Mitä enemmän tietoa kertyy, sitä todennäköisemmin löydetään keinot auttaa esimerkiksi jatkuvista painajaisista kärsiviä.
 
Ryhmä on iloinen, että sai artikkelin esille juuri Open MINDiin. Vertaisarvioitu, kommentoitu ja vastakommentaarein varustettu julkaisu on merkittävä poikkitieteinen julkaisu. Kolmikon lisäksi julkaisussa on mukana viime vuonna Turussa tohtoriksi väitellyt, nykyisin Cambridgen yliopiston itsenäisessä tutkimusyksikössä työskentelevä Valdas Noreika.
 
– Hienoa on myös se, että teos on netissä kaikkien luettavilla, Tuominen sanoo.
 
MIND-ryhmän johtajan ja perustajan Thomas Metzingerin  ja tohtori Jennifer Windtin toimittama artikkelikokoelma pureutuu mielen, aivojen, tietoisuuden ja minuuden ongelmiin.
 
Mainzin Johannes Gutenberg-Universitätissä työskentelevä Metzinger on maailman johtavia mielen- ja tajunnanfilosofeja. MIND- ryhmä koostuu sekä maailman johtavista monitieteisistä mielentutkijoista että alan nuorista tutkijoista. Johtavilta tutkijoilta pyydettiin uusia näkemyksiä julkaistavaksi OPEN MIND 20-vuotisjuhlajulkaisuun, joita sitten ryhmän nuoremmat jäsenet pääsivät kommentoimaan.
 
>>Open Mind
 
Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuvat: Hanna Oksanen, Erja Hyytiäinen
 
Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 6.2.2015 11:55 ,  Päivitetty 6.2.2015 12:01

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto