Professoriluennot
​Professoriluennot ovat kaikille avoimia tilaisuuksia, joissa 2–4 eri alan professoria pitää kukin 15 minuutin yleiskielisen esityksen tieteenalastaan ja tutkimuksestaan.

Professoriluentoja pidetään  keskiviikkoisin noin kerran kuukaudessa. Tarkemmat  ajankohdat sekä tiedot luennoivista professoreista ja heidän luentojensa otsikot löytyvät yliopiston kalenterista.

>> Yliopiston kalenteri

Turun yliopiston professoriluennot on syksystä 2017 alkaen tallennettu podcasteiksi, joita voit kuunnella alla olevista linkeistä. Julkaisemme uuden podcastin viikoittain.

ullamari pesonen.jpgFarmakologian ja lääkekehityksen professori Ullamari Pesonen piti 16.5.2018 professoriluentonsa otsikolla Kuka kehittää lääkkeet tulevaisuudessa?

Pesosen keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat Alzheimerin tauti ja aivojen aineenvaihdunta, tyypin 2 diabetes ja hermostonrappeumasairaudet, käytössä olevien tyypin 2 diabeteslääkkeiden vaikutukset aivoissa sekä metformiinin kaltaisesti vaikuttavien uusien lääkeaineiden seulonta.

Ote luennosta: Koska lääkekehityksen kustannukset tuntuvat karkaavan käsistä, maailmalla on etsitty vaihtoehtoisia menetelmiä löytää uusia lääkeaineita matalammilla kustannuksilla. Yksi tällainen lähtö on Yhdysvaltojen Kansallisen Terveysinstituutin (NIH) rahoittama hanke löytää vanhoille, jo kliinisessä käytössä oleville lääkeaineille uusia käyttötapoja. Ajatuksena on, että jo mahdollisesti pitkäänkin käytössä olleet, tunnetut lääkeaineet tarjoaisivat uudessa indikaatiossa nopean mahdollisuuden uusin hoitoihin. Tiedetäänhän, että suurin osa uusista lääkeaine-ehdokkaista kaatuu turvallisuuteen jo varhaisessa kokeellisessa tutkimuksessa tai ensimmäisissä kokeissa ihmisellä, mutta jo käytössä olevat lääkeaineet saattavat välttää tämän sudenkuopan.



JJuha-Lavapuro-200.jpgulkisoikeuden professori Juha Lavapuro piti 16.5.2018 professoriluentonsa otsikolla Digitaalinen valta ja valtiosääntötutkimuksen tulevaisuus.

Juha Lavapuron tutkimusintressit ovat kohdistuneet erityisesti perus- ja ihmisoikeusiin sekä kansainvälistyvän valtiosääntöoikeuden yleisiin oppeihin ja perus- ja ihmisoikeuksien merkitykseen oikeudellisissa käytännöissä. Näitä kysymyksiä on tarkasteltu muun muassa teoksessa Juha Lavapuro: Uusi perustuslakikontrolli. Suomalainen lakimiesyhdistys, 2010.

Ote Juha Lavapuron luennosta: Digitaalinen valta poikkeaa oikeudellisesta vallasta erityisesti siinä, että se panee itsensä täytäntöön tavalla, jota on hyvin vaikea, jos ollenkaan, mahdollista riitauttaa. Yleensä kysymys on siitä, ettei meillä ole kunnollista mahdollisuuksia havaita normin soveltamista itseemme. Tiedämme, että esimerkiksi Facebook seuraa palvelujensa käyttöä ja räätälöi sisältöjä algoritmejaan käyttäen. Meillä ei kuitenkaan ole mitään edellytyksiä arvioida, millaisia algoritmejä meihin käytetään ja minkälaisia meitä kos-kevia valintoja niiden toimintaan liittyy. Näemme ainoastaan yhden lopputuloksen, emme muita mahdollisia lopputuloksia ja niihin liittyviä valintoja.



Eeva_Liisa_Eskelinen_200.jpg
Lääketieteellisen solubiologian professori Eeva-Liisa Eskelinen piti professoriluentonsa otsikolla Lysosomi, solutason kierrätyskeskus. 

Eskelisen merkittävimpiä tutkimusaiheita ovat lysosomaalinen kalvoproteiini LAMP2 autofagiassa ja solunsisäisessä kolesterolin kuljetuksessa, RAB-proteiinien tehtävät autofagiassa sekä autofagosomien kalvojen alkuperän selvittäminen käyttäen kolmiulotteista kuvantamista elektronitomografialla.

Ote Eskelisen luennosta: Paul Saftigin johtama tutkimusryhmä Saksassa tuotti hiiriä, joilta poistettiin LAMP2-proteiinia koodaava geeni. LAMP2-kalvoproteiinin puuttuminen johti solutasolla siihen, että autofagiareitille muodostui tulppa. Autofagosomien sisälle otetun materiaalin hajotus ei toiminut. Monissa hiirten kudoksissa soluihin kertyi suuret määrät autofagosomeja. Selvimmin tämä ilmeni sydän- ja luurankolihaksissa sekä maksassa ja haimassa. Samaan aikaan japanilainen tutkimusryhmä selvitti Danonin taudiksi kutsutun perinnöllisen sydänsairauden syitä. Ryhmä havaitsi, että potilailla oli mutaatio tätä samaa LAMP2-lysosomiproteiinia koodaavassa geenissä.

 
terhi utriaine 200.jpg
 
Uskontotieteen professori Terhi Utriainen piti professoriluentonsa 28.3.2017 otsikolla 
Mihin tarvitsemme uskontotieteen erottelukykyä?
 
Utriaisen keskesisimpiä tutkimusaiheita ovat kansanomainen uskonto, henkisyys, uskonto ja sukupuoli, ruumiillisuus, kuolema, uskonnon ja maallisen rajapinnat, uskontoetnografia sekä rituaalitutkimus.
 
Ote Utriaisen luennosta: Osaa oman aikamme kansanomaista elettyä uskontoa kutsutaan melko laajalti ”henkisyydeksi” – ja sitä löytyy hyvin monissa muodoissa ja monenlaisissa suhteissa esimerkiksi moderniin kulutus- ja terapiakulttuuriin. Henkisyyden eri muodot ovat yllättävän eri tavoin arvotettuja uskonnollisesti, kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti. Esimerkiksi jooga ja mindfulness herättävät varsin erilaisia kulttuurisia mielikuvia kuin vaihtoehtohoidot, horoskoopit ja selvänäkijät. Kaikkia näitä kuitenkin löytyy lisääntyvinä versioina pluralisoituvassa, medioituvassa ja digitalisoituvassa maailmassa.
 
 

visa immonen 200-9.jpgArkeologian professori Visa Immonen piti professoriluentonsa 28.3.2017 otsikolla Arkeologi, esineet ja menneisyys.
 
Immosen keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat keskiajan aineellinen kulttuuri ja esinetutkimus, ylellisyyskulutus, kulttuuriperinnön tutkimuksen hallinto ja teoriat sekä uskonnollinen kulttuuriperintö.
 
Ote Immosen luennosta: Arkeologi tutkii menneisyyttä ihmisten jättämien aineellisten jälkien eli muinaisesineiden ja rakenteiden avulla. Tällaisen määritelmän muinaistutkimuksesta voi lukea melkein jokaisesta alan oppikirjasta. Kolme keskeistä tekijää ovat siis arkeologi, esineet ja menneisyys. Kuitenkin väitän, että tällainen kuvaus muinaistutkimuksesta ei pidä paikkaansa tai ainakin se on epätäsmällinen.
 
 

Suvi-Salmenniemi-200.jpgSosiologian professori Suvi Salmenniemi piti 29.3.2018 professoriluentonsa otsikolla Sosiologinen mielikuvitus ja toivon politiikka.

Salmenniemen keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat terapeuttinen kulttuuri, hyvinvoinnin ja terveyden kulttuuriset merkitykset, poliittinen sosiologia (sosiaaliset liikkeet, kansalaisyhteiskunta, kansalaisuus), yhteiskuntaluokka ja eriarvoisuus, feministinen tutkimus sekä sosialismin ja postsosialismin tutkimus.

Ote Salmenniemen luennosta: Sosiologinen mielikuvitus auttaa ymmärtämään sosiaalisen maailmamme monimutkaista, risteävien valtasuhteiden kudosta, johon me kaikki asetumme eri tavoin, toiset vaivattomasti, toiset vaivalloisesti. Toisia tämä kudos kannattelee, toiset sinnittelevät sen ulkosyrjällä. Nämä valtasuhteet ja niiden muutospyrkimykset ovat sosiologisen tutkimuksen ydintä.

>> Kuuntele Suvi Salmenniemen professoriluento



Salonen_Jarno-12.jpgFarmaseuttisen fysiikan professori Jarno Salonen piti professoriluentonsa 14.2.2018 aiheesta Huokoinen pii lääkeannostelussa.

Salosen keskeisiä tutkimusaiheita ovat  huokoisen piin käyttö lääkeannostelussa, radioterapiassa ja kuvantamisessa sekä huokoiseen piihin perustuvien optisten monikerrosrakenteiden käyttö sensorisovelluksissa.

Ote luennosta: Ensimmäinen huokoiseen piihin perustuva lääkeannostelusovellus voi tulla markkinoille jo ihan lähivuosina. Kyseessä on Oncosil-nimisen yrityksen kehittämä monifunktionaalien mikropartikkeli, joka injektoidaan suoraan haimakasvaimeen. Partikkeleilla kasvaimeen viedään syöpälääkettä, sekä radioaktiivista fosforia. Kyseessä on siis sekä kemo- että paikalliseen radioterapiaan, eli säteilyhoitoon, samanaikaisesti kykenevä huokoisen piin mikropartikkeli.

>> Kuuntele Jarno Salosen luento

satu teerikangas.jpgJohtamisen ja organisoinnin professori Satu Teerikangas piti 14.2.2018 professoriluentonsa otsikolla Johtaminen, muutos ja me.

Teerikankaan keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat muutoksen johtaminen, yritysostojen integraatio, kestävyysmuutos, maailmaa muuttava toimijuus, muutosagentit, kollegiuus ja työssä virittyneisyys.

Ote Teerikankaan luennosta: Kenellä sitten on vastuu hyvästä johtamisesta, tai inhimillisyydestä, työpaikalla? Perinteisen
esimieskeskeisen johtamisajattelun sijaan käsitellään johtajuutta nykyään jokaisen toimijan kautta. Kysynkin sinulta, minkälainen on työarkesi? Miten sinä voit vaikuttaa ympäristöösi? Usein ajaudumme ajattelemaan, että esimerkillinen käytös lähtee ylhäältä käsin. Näin voi toki olla. Oma kokemukseni on kuitenkin se, että inhimillisyyden ja ystävällisyyden sykäys piilee joka kohtaamisessa. Johtajuuden potentiaali on meissä jokaisessa.

>> Kuuntele Satu Teerikankaan luento

Laura-Airas-13.jpgNeuroimmunologian professori Laura Airas piti professoriluentonsa 7.1.2018 otsikollaMS-taudin muuttuva hoito.

Laura Airaksen keskeisin tutkimusaihe on MS-tauti.

Ote luennosta: Immuunijärjestelmän vaimentaminen on siis melko helppoa tänä päivänä, ja voisimme olla tyytyväisiä tilanteeseen, jos hoitaisimme ainoastaan aaltomaista eli relapsoivaa-remittoivaa MS-tautia, jossa immuunisolujen liikennöinti periferiasta keskushermostoon muodostaa patogeneesin ytimen. Ongelmana kuitenkin on, että osassa MS-tautimuodoista eli niin sanotuissa kroonis-progressiivisissa taudeissa immunopatogeneesi on painottunut toisella tavalla. Tässä tautimuodossa keskushermostotulehdus leviää hiipien paikallisten tulehduspesäkkeiden ulkopuolelle.

>> Kuuntele Laura Airaksen professoriluento


Jouko-Vilmunen-3.jpgTaloustieteen professori Jouko Vilmunen piti professoriluentonsa 17.1.2018 otsikolla Rahoitustekijät ja talouden syvät taantumat: makrotaloustiede murroksessa.

Vilmusen keskeisiä tutkimusaiheita ovat suhdannevaihtelut, talouskasvu, rahoitusmarkkinat ja makrotalous sekä raha- ja finanssipolitiikka.

Ote luennosta: Ennen vuotta 2008 puhjennutta rahoituskriisiä makrotaloustieteen valtavirtatutkimus käytttarkastelussaan dynaamisia malleja, joiden jotkut ominaisuudet ja oletukset joutuivat heti kriisin puhkeamisen jälkeen kriittisen tarkastelun kohteeksi. Makrotaloustieteessä oli jo pidempään kiistelty siitä, pitäisikö koko talouden tason ilmiöitä pyrkiä aina selittämään lähtemällä liikkeelle yksittäisten taloudenpitäjien eli kotitalouksien, yritysten, pankkien ynnä muiden käyttäytymisestä ja niiden välisestä vuorovaikutuksesta. Tieteenalan sisäinen slangi viittaa tähän debattiin sanonnalla "makrotaloustieteen mikrotaloudelliset perusteet".

>> Kuuntele Jouko Vilmusen professoriluento


Jussi-Jero-200.jpgKorva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Jussi-Pekka Jero piti 17.1.2018 professoriluentonsa otsikolla "Korva kuulolla" – Kuulonparannuksen mahdollisuudet ja tulevaisuus.
 
J
r
on keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat korvatulehduksen komplikaatiot, korvan kuvantaminen, välikorvan ilmastointi ja korvatorven pallolaajennus, sisäkorvan geeniterapia sekä korvakirurgian kehitys, nykytilanne ja tulevaisuus.​

Ote luennosta: Synnynnäistä kuuroutta on toistaiseksi pystytty hoitamaan ainostaan sisäkorvaistutteilla. Istutehoidon tulokset ovat viimeisen vuosikymmenen aikana parantuneet. Tämä johtuu varhaisemmasta ja tarkemmasta diagnostiikasta sekä varhaisemmasta hoidosta ja sisäkorvaistutteiden teknisestä kehityksestä sekä erityisesti tehokkaasta pueterapeuttisesta kuntoutuksesta.

>> Kuuntele Jussi-Pekka Jeron professoriluento


Leena-Kolehmainen-200.jpgSaksan kielen professori Leena Kolehmainen piti 13.12.2017 professoriluentonsa otsikolla Jatkumoita, käänteitä ja kehityspolkuja: saksan kielen opetusta ja tutkimusta 100-vuotiaassa Suomessa.

Leena Kolehmaisen tutkimusintressit liittyvät vertailevaan kielentutkimukseen ja kielioppiin. Hän on lisäksi kiinnostunut kontakti- ja korpuslingvistisestä kielen, kääntämisen ja käännettyjen tekstien tutkimuksesta. Osa julkaisuista liittyy ei-ammatillisen kääntämisen tutkimukseen. Suomalainen monikielisyys teollistumisen ja teollisuuden kontekstissa on hänen uusimman tutkimuksen aihe.

Ote luennosta: Kielivalintojen  kaventuminen ei koske vain saksaa, vaan kaikkia muitakin vieraita kieliä Suomessa – paitsi englantia. Samaan aikaan,  kun Suomi monikielistyy ja monikulttuuristuu ennen näkemättömällä tavalla, koululaisten kielivalinnat  vähenevät  ja  yksipuolistuvat. 

>> Lue Leena Kolehmaisen professoriluento


Piia-Seppanen-200.jpgKasvatustieteen professori Piia Seppänen piti 13.12.2017 professoriluennon otsikolla Koulutuspolitiikka vertailevassa ja kansainvälisessä koulutustutkimuksessa.

Seppäsen keskeisiä tutkimusaiheita ovat julkisten koulujärjestelmien yksityistämiskehitys, ylikansallinen koulutusteollisuus ja yksityiset toimijat koulutuspolitiikassa, koulutuspolitiikkojen tutkimus: erityisesti oppilasvalikointi ja oppilasryhmittely, vanhempien kouluvalinta ja yhteinen koulu -politiikat sekä kielipolitiikat sekä yhteiskunnallisen eriytymisen ja koulutuksen suhde yhteiskuntaluokan, sukupuolen, monikulttuurisuuden, kielen ja kaupunkitutkimuksen näkökulmista.

Ote luennosta: Kaupalliset toimijat pyrkivät aktiivisesti vaikuttamaan kansalliseen ja paikalliseen koulutuspolitiikkaan siten, että markkinat koulutussektorilla laajenisivat. Tutkijat puhuvat uudesta politiikanlajista, genrestä, jossa näille hallitusten ja tuttavallisesti edu-bisnes- ja konsultointifirmojen yhteistoiminnalle leimallista on politiikan ongelmien yksinkertaistaminen ja suorien politiikkaratkaisujen esittäminen.

>> Kuuntele Piia Seppäsen professoriliuento

anttijekunen3.jpg

Antti Jekuknen piti professoriliuentonsa 13.12.2017 otsikolla Syövän hoitopäätös.

.

Ote luennosta: Käyttöön on tullut kroonisen syöpäpotilaan käsite. Tällöin potilas elää pitkäänkin lähes normaalia elämää syövän kanssa. Ei-kuratiivisessa hoidossa voidaan erottaa stabiloiva hoito ja jarruttava hoito. Stabiloivalla hoidolla pyritään kasvain pysäyttämään ja pienentämään. Stabilointivaiheen jäkeen seuraa jossain vaiheessa syövän kasvua ja käytännössä vain osassa kasvaimista on saavutettavissa stabiloituminen  uudelleen. Lopuissa tapauksissa ei enää saada kasvaimen kokoa pienentymään tai kasvua pysähtymään vaan syöpähoito on kasvainta jarruttavaa.

>> Kuuntele Antti Jekusen professoriluento


Olli-Pentikainen-8.jpgLääkeainekemian professori Olli Pentikäinen piti professoriluentonsa 22.11.2017 otsikolla Proteiineja ja lääkeaineita.

Pentikäisen keskeisiä tutkimusaiheita ovat proteiinirakenteiden mallitus, lääkeaineiden tunnistus ja kehitys ja niihin liittyvä ohjelmistokehitys.

Ote luennosta: Kun seuraavan kerran joudutte turvautumaan lääkkeisiin, voitte mielessänne miettiä, kuinkahan lääke on kehitetty ja lisäksi kannattaa pohtia, koska sen suunnittelu on aloitettu. Sillä parhaimmillaankin lääkemolekyylin apteekkiin päätyminen on vaatinut pitkän kehityskaaren, keskimäärin yli 10 vuotta, ja kun huomioidaan mukaan myös epäonnistuneet lääkekehitysprojektit, yhden lääkkeen kehityshinnassa puhutaan miljardeista euroista.

>> Kuuntele Olli Pentikäisen luento

Pasi-Liljeberg-200.jpgTietotekniikan professori Pasi Liljeberg piti professoriluentonsa 22.11.2017 otsikolla Käyttäjälähtöinen sulautettu terveysteknologia.

Liljebergin tutkimustoiminta on viime aikoina keskittynyt terveysteknologiaan,  erityisesti mainittakoon kivun arviointiin ja tunnistamiseen liittyvä tutkimus. Kivun subjektiivisen luoteen takia kivun systemaattinen arviointi on vaikeaa erityisesti niiden potilaiden kohdalla, joiden kyky kommunikoida on heikentynyt. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää luotettava kivunmittausmenetelmä.

Ote luennosta: Terveysteknologia integroituu kaikkialle. Kaikkia kehittyvän terveysteknologian mahdollistavia palveluja ei tarvitse erikseen enää tulevaisuudessa ottaa käyttöön vaan käyttö tapahtuu huomaamattamme. Yksinkertaisena esimerkkinä vaikka sängyn pohjaan, sohvan alle tai työtuoliin kiinnitettävä pieni anturi, ballistokardiografinen sydämen toimintaa mittaava anturi, joka aina sängyn, sohvan tai tuolin ollessa käytössä tunnistaa henkilön, rekisteröi   sydämen toimintaa, analysoi ja ilmoittaa, onko toiminnassa jotain poikkeavaa.

>> Kuuntele Pasi Liljebergin luento


kirsi-salonen-200.jpgYleisen historian professori Kirsi Salonen piti 22.11.2017 professoriluentonsa otsikolla Reformaatio 500 – Suomi 100 – Historia nyt.

Salosen keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat keskiajan kirkko- ja oikeushistoria sekä katolinen kirkko.

Ote luennosta: Eräs opettajani Tampereen yliopistosta kysyi minulta 1990-luvun alussa, miksi ihmeessä olin kiinnostunut "puhkitutkituista" vanhoista ajoista, kun sotien jälkeisen Suomen sosiaalihistorian selvittäminen olisi hänestä ollut paljon mielekkäämpää. Onneksi pidin pääni ja jatkoin kiinnostuksen kohteeni parissa, sillä reformaation merkkivuotta varten Turun yliopiston vanhempien aikojen tutkimuskeskuksen eli Tucememsin piirissä tehty monitieteinen ja pitkäjänteinen tutkimus on ollut minulle erityisen hedelmällistä. Erilaiset projektit ovat johtaneet kiinnostaviin uusiin avauksiin ja tulkintoihin, ja ne ovat osoittaneet konkreettisesti, että vanhojen aikojan tutkimus ei ole todellakaan loppuun kaluttu."

>> Kuuntele Kirsi Salosen professoriluento


pauli-aalto-setala-200.jpgHumanistisen tiedekunnan ja kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Pauli Aalto-Setälä piti 1.11.2017 professoriluentonsa otsikolla Toinen teollistuminen, työn ja liiketoiminnan digitaalinen transformaatio.

Aalto-Setälän tavoitteena työelämäprofessorikaudelle on lisätä digitalisaation tuoman muutoksen ymmärrystä ja opetusta liiketoiminnan kehittämisessä, yrityskulttuurissa ja innovaatioissa, viestinnän ja median opetus ja työpajat
sekä Turun yliopiston tutkimushankkeiden tukeminen ja yritysyhteistyö.

Ote luennosta: Kun aloitin 30 vuotta sitten Turun Sanomissa toimittajana, media oli Turun Sanomat. Sama ilmiö oikeastaan jatkuu edelleen niin, että kuvittelemme, että media on se legasumedia, ammattimedia, se, jota luetaan sanomalehdistä tai seurataan televisiosta, mutta oikeasti peli on pelattu toisille kilpailijoille, Digitalisaation myötä rajoilla ei ole enää mitään merkitystä. Suurimmat mediat eivät enää ole omia medioitamme. Suurin media on Facebook.

Kuuntele Pauli Aalto-Setälän professoriluento


MAria200.jpgLääketieteellisen tiedekunnan työelämäprofessori Maria Arvio piti 1.11.2017 professoriluentonsa otsikolla Kehitysvamma on elinikäinen.

Arvion tavoitteena työelämäprofessorikaudelle on ohjata kehitysvammalääketieteen erityispätevyyttä hakevia eri alojen erikoislääkäreitä, opettaa lääketieteen kandidaattien yhteistyössä lastenneurologian ja kliinisen genetiikan yksiköiden kanssa, toteuttaa kansalaisvalistusta vammaisjärjestöjen ja perheyhdistysten
kanssa sekä jatkaa tutkimustyötä ja monikeskushankkeita liittyen kehitysvammaisten ikääntymiseen, ravitsemukseen, harvinaisiin kehitysvamma ja
epilepsiaoireyhtymiin ja suomalaiseen tautiperintöön.

Ote luennosta: Kehitysvamma on oire aivokuoren toiminnanhäiriöstä, mutta kehitysvammaa ei voida paikantaa mihinkään tiettyyn aivokuoren osaan vaan lukuisia aivokuoren alueita tarvitaan ajatteluun sekä ymmärrykseen. Ei myöskään ole olemassa erityisiä älykkyysgeenejä vaan arvioidaan, että joka kolmas kaikista perimämme geeneistä liittyy älykkyyteen. Toisaalta yhden geenin mutaatio saattaa johtaa vakavaan kehitysvammasairauteen.

>> Kuuntele Maria Arvion luento



Tuula-Vasankari-200.jpgLääketieteellisen tiedekunnan työelämäprofessori Tuula Vasankari piti 1.11.2017 professoriluentonsa otsikolla Keuhkosairaudet ja niiden riskitekijät – kuka hoitaa ja kuka ennaltaehkäisee?

Vasankarin tavoitteena työelämäprofessorikaudella on edistää keuhkosairauksien ehkäisyä, kehittää keuhkosairauksien opetusta ja osaamista terveydenhuollon eri toimipisteissä, lisätä yhteistyötä ja tietoa keuhkosairauksia hoitavien tahojen, virastojen ja päättäjien keskuudessa sekä lisätä keuhkosairauksien tutkimusta useilla eri osa-alueilla.

Ote luennosta: Keuhkosyöpä on miesten toiseksi yleisin ja naisten neljänneksi yleisin syöpälaji. Uusia tapauksia on noin 2 500 vuosittain. Sairastuneista on viiden vuoden kuluttua elossa vain noin 10 prosenttia. Keuhkosyövän ylivoimaisesti tärkein riskitekijä on tupakointi. Asbesti, maaperän radon ja muutamat muut ympäristöaltisteet lisäävät keuhkosyövän riskiä. Keuhkoahtaumatauti, keuhkofibroosi ja tuberkuloosi on liitetty myös keuhkosyöpäriskiin.
>> Kuuntele Tuula Vasankarin luento


Mirjamaija-Mikkila-erdmann-20.jpgKasvatustieteen professori Mirjamaija Mikkilä-Erdmann piti 11.10.2017 professoriluentonsa otsikolla Suomalainen opettajankoulutus tänään ja tulevaisuudessa-  Bildung durch Wissenschaft?. Hänen keskeisimpiä tutkimusaiheitaan ovat tekstin ymmärtäminen, kokeellinen oppimateriaalitutkimus esim. digitaalinen oppimateriaali, aikaisemman tiedon merkitys systeemisten ilmiöiden oppimisessa, moneen internetlähteeseen samanaikaisesti kohdistuva tiedonhaku- ja oppimisprosessi, asiantuntijaksi oppiminen esim. lääkäri ja opettaja sekä tutkimustaitojen merkitys opettajan asiantuntijuuden kehittämisessä.

Ote professoriluennosta: Tulevaisuuden opettajankoulutuksessa on tärkeää luoda opettajille – kaikille opettajille – elinikäisen oppimisen jatkumo, jossa peruskoulutuksen jälkeenkin opettajilla olisi mahdollisuus osallistua tiedeyliopiston antamaan systemaattiseen täydennyskoulutukseen. Näin opettajien peruskoulutuksessa omaksuma tutkiva ote ja pedagoginen silmä auttavat kriittisesti havainnoimaan ja tutkimusperusteisesti kehittämään koulun käytäntöjä siten, että suomalainen koulu jatkossakin on maailman paras.
>> Kuuntele Mirjamaija Mikkilä-Erdmannin luento


lummaa200.jpgEvoluutiobiologian professori Virpi Lummaa piti 11.10.2017 professoriluentonssa aiheesta Vanhenemisen biologia - mitä kirkonkirjat ja myanmarilaiset työnorsut paljastavat ikääntymisestä. Hänen erikoisalaansa ovat ikääntymisen sekä eliniän ja luonnollisen valinnan tutkimus sekä historiallisten kirkonkirjojen innovatiivinen käyttö evoluutiotutkimuksessa.

Ote professoriluennosta: Aloitin vanhenemisen biologian tutkimukseni menemällä ajassa taaksepäin 1700-luvun Suomeen. Vanhoihin kirkonkirjoihin on kirjattu koko elämänkaari kymmenille sukupolville suomalaisia: minkälaisiin olosuhteisiin he syntyivät, minkälaisen sosiaaliasen aseman saavuttivat, milloin menivät naimisiin, montko lasta he saivat ja loppujenlopuksi: missä iässä ja mihin kuolivat. Näitä pappien kirjaamia kirkonkirjoja tutkimalla olemmekin oppineet paljon nistä syistä, jotka johtavat erilaisiin elinikiin eri aikausina.
>> Kuuntele Virpi Lummaan luento


Hanna-Thoren-200.jpg Hanna Thon piti 11.10.2017 professoriluentonsa aiheesta Lasten kasvoluiden murtumien erityispiirteet. Hänen erityisalaansa ovat kasvoluiden murtumat ja ortognaattinen eli purennan hoitamiseen liittyvä kirurgia. Thorén aloitti Turun yliopiston suu- ja leukakirurgian professorina maaliskuussa 2017.

Ote professoriluennosta: Kun hoidetaan aikuisia potilaita, me seuraamme heitä kolme kuukautta, joissain murtumissa ehkä vuoden verran,  ja kun kaikki on parantunut hyvin, potilaalle voidaan sanoa, että hoito päättyy ja näkemiin. Mutta pikkulapsille ei voi sanoa näkemiin. Heitä täytyy seurata ja se johtuu siitä, että lapsen luusto kasvaa ja kehittyy, ja kun kasvavaan luustoon tulee murtuma, siitä voi seurata kasvuhäiriö ja kasvuhäiriöstä voi seurata hyvinkin hankalia ulkonäöllisiä ja toiminnallisia ongelmia.

>> Kuuntele Hanna Thorénin luento


Tilastotieteen professori Kari Auranen luennoi 27.9.2017 aiheesta Epävarmuudesta, uusiutumisesta ja karhuista

Ote luennosta: Hyvät kuulijat, itselleni karhu tuli mieleen, kun pohdin, kuinka eri tieteenalojen edustajat kohtaavat. Minusta tuntui, että minä, tieteenalani tai mikseipä yleisemmin mikä tahansa numeroihin perustuva epäsuora päättely, saattoi saada karhun roolin. Toisen alan edustajan mielessä määrällisten menetelmien käyttöä tuntui usein ohjailevan pelko siitä, että kaikki ei menisi oppikirjan mukaan. Olisi osattava käyttää oikeita sanoja ja oikeita toimenpiteitä, rituaaleja, joitten salat kätketään kreikkalaisten kirjainmerkkikoodien taakse.

>> Kuuntele Kari Aurasen luento


Jaakko-Rinne-480.jpgNeurokirurgian professori Jaakko Rinne luennoi 27.9.2017 aiheesta Neurokirurgia - työpajasta akatemiaan


Ote luennosta: Tavoitteenamme on oikea-aikainen, vaikuttava hoito. Se ei toteudu arvaamalla. Siksi systemaattinen ja jatkuva hoitojemme kehittäminen ja tulosten arviointi on välttämätöntä. Kliininen lääketieteellinen tutkimus on nähtävä oleellisena osana työtämme ja potilaidemme hoitoa - jokainen potilas on tutkimuspotilas ja tutkimus on tie yksilölliseen hoitoon.

>> Kuuntele Jaakko Rinteen luento


Louis-Clerc-14.jpgPoliittisen historian professori Louis Clerc luennoi 27.9.2017 aiheestaKleio anarkiassa. Näkökulmia kansainvälisten suhteiden ja ulkopolitiikan historiantutkimukseen.

Ote luennosta: Samalla kun kansainvälisten suhteiden historia on laajentanut tarkastelunsa muihinkin kuin vain valtiollisiin toimijoihin, se on kiinnittänyt huomionsa politiikan lisäksi muun muassa kulttuuriin, eri toimijoiden mielikuviin ja psykologiseen ympäristöön sekä myös talouteen. Historioitsija pyrkii ymmärtämään poliittisia, sosiaalisia ja kulttuurisia olosuhteita sekä tunnetiloja, joissa menneisyyden ihmiset ovat toimineet. Refleksinomainen halu ymmärtää ilmiöitä ja tapahtumia laajasti ja oikeissa asiayhteyksissään, niin menneisyydessä kuin nykyajassakin, on tietynlainen tapa suhtautua maailmaan. Tämä asenne lienee historiantutkimuksen tärkein anti, tärkeämpi kuin tyhjä lukeneisuus tai ” menneistä virheistä oppiminen”.

>> Kuuntele Louis Clercin luento
Asiasana:
Tagit:

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto