Professoriluennot
​Professoriluennot ovat kaikille avoimia tilaisuuksia, joissa 2–4 eri alan professoria pitää kukin 15 minuutin yleiskielisen esityksen tieteenalastaan ja tutkimuksestaan.

Professoriluentoja pidetään  keskiviikkoisin noin kerran kuukaudessa. Tarkemmat  ajankohdat sekä tiedot luennoivista professoreista ja heidän luentojensa otsikot löytyvät yliopiston kalenterista.

>> Yliopiston kalenteri

Turun yliopiston professoriluennot on syksystä 2017 alkaen tallennettu podcasteiksi, joita voit kuunnella alla olevista linkeistä. Julkaisemme uuden podcastin viikoittain. Julkaisuvuorossa ovat nyt syyskuun 2017 luennot.


Olli-Pentikainen-8.jpgLääkeainekemian professori Olli Pentikäinen piti professoriluentonsa 22.11.2017 otsikolla Proteiineja ja lääkeaineita.

Pentikäisen keskeisiä tutkimusaiheita ovat proteiinirakenteiden mallitus, lääkeaineiden tunnistus ja kehitys ja niihin liittyvä ohjelmistokehitys.

Ote luennosta: Kun seuraavan kerran joudutte turvautumaan lääkkeisiin, voitte mielessänne miettiä, kuinkahan lääke on kehitetty ja lisäksi kannattaa pohtia, koska sen suunnittelu on aloitettu. Sillä parhaimmillaankin lääkemolekyylin apteekkiin päätyminen on vaatinut pitkän kehityskaaren, keskimäärin yli 10 vuotta, ja kun huomioidaan mukaan myös epäonnistuneet lääkekehitysprojektit, yhden lääkkeen kehityshinnassa puhutaan miljardeista euroista.

>> Kuuntele Olli Pentikäisen luento

Pasi-Liljeberg-200.jpgTietotekniikan professori Pasi Liljeberg piti professoriluentonsa 22.11.2017 otsikolla Käyttäjälähtöinen sulautettu terveysteknologia.

Liljebergin tutkimustoiminta on viime aikoina keskittynyt terveysteknologiaan,  erityisesti mainittakoon kivun arviointiin ja tunnistamiseen liittyvä tutkimus. Kivun subjektiivisen luoteen takia kivun systemaattinen arviointi on vaikeaa erityisesti niiden potilaiden kohdalla, joiden kyky kommunikoida on heikentynyt. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää luotettava kivunmittausmenetelmä.

Ote luennosta: Terveysteknologia integroituu kaikkialle. Kaikkia kehittyvän terveysteknologian mahdollistavia palveluja ei tarvitse erikseen enää tulevaisuudessa ottaa käyttöön vaan käyttö tapahtuu huomaamattamme. Yksinkertaisena esimerkkinä vaikka sängyn pohjaan, sohvan alle tai työtuoliin kiinnitettävä pieni anturi, ballistokardiografinen sydämen toimintaa mittaava anturi, joka aina sängyn, sohvan tai tuolin ollessa käytössä tunnistaa henkilön, rekisteröi   sydämen toimintaa, analysoi ja ilmoittaa, onko toiminnassa jotain poikkeavaa.

>> Kuuntele Pasi Liljebergin luento


kirsi-salonen-200.jpgYleisen historian professori Kirsi Salonen piti 22.11.2017 professoriluentonsa otsikolla Reformaatio 500 – Suomi 100 – Historia nyt.

Salosen keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat keskiajan kirkko- ja oikeushistoria sekä katolinen kirkko.

Ote luennosta: Eräs opettajani Tampereen yliopistosta kysyi minulta 1990-luvun alussa, miksi ihmeessä olin kiinnostunut "puhkitutkituista" vanhoista ajoista, kun sotien jälkeisen Suomen sosiaalihistorian selvittäminen olisi hänestä ollut paljon mielekkäämpää. Onneksi pidin pääni ja jatkoin kiinnostuksen kohteeni parissa, sillä reformaation merkkivuotta varten Turun yliopiston vanhempien aikojen tutkimuskeskuksen eli Tucememsin piirissä tehty monitieteinen ja pitkäjänteinen tutkimus on ollut minulle erityisen hedelmällistä. Erilaiset projektit ovat johtaneet kiinnostaviin uusiin avauksiin ja tulkintoihin, ja ne ovat osoittaneet konkreettisesti, että vanhojen aikojan tutkimus ei ole todellakaan loppuun kaluttu."

>> Kuuntele Kirsi Salosen professoriluento


pauli-aalto-setala-200.jpgHumanistisen tiedekunnan ja kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Pauli Aalto-Setälä piti 1.11.2017 professoriluentonsa otsikolla Toinen teollistuminen, työn ja liiketoiminnan digitaalinen transformaatio.

Aalto-Setälän tavoitteena työelämäprofessorikaudelle on lisätä digitalisaation tuoman muutoksen ymmärrystä ja opetusta liiketoiminnan kehittämisessä, yrityskulttuurissa ja innovaatioissa, viestinnän ja median opetus ja työpajat
sekä Turun yliopiston tutkimushankkeiden tukeminen ja yritysyhteistyö.

Ote luennosta: Kun aloitin 30 vuotta sitten Turun Sanomissa toimittajana, media oli Turun Sanomat. Sama ilmiö oikeastaan jatkuu edelleen niin, että kuvittelemme, että media on se legasumedia, ammattimedia, se, jota luetaan sanomalehdistä tai seurataan televisiosta, mutta oikeasti peli on pelattu toisille kilpailijoille, Digitalisaation myötä rajoilla ei ole enää mitään merkitystä. Suurimmat mediat eivät enää ole omia medioitamme. Suurin media on Facebook.

>> Kuuntele Pauli Aalto-Setälän professoriluento


MAria200.jpgLääketieteellisen tiedekunnan työelämäprofessori Maria Arvio piti 1.11.2017 professoriluentonsa otsikolla Kehitysvamma on elinikäinen.

Arvion tavoitteena työelämäprofessorikaudelle on ohjata kehitysvammalääketieteen erityispätevyyttä hakevia eri alojen erikoislääkäreitä, opettaa lääketieteen kandidaattien yhteistyössä lastenneurologian ja kliinisen genetiikan yksiköiden kanssa, toteuttaa kansalaisvalistusta vammaisjärjestöjen ja perheyhdistysten
kanssa sekä jatkaa tutkimustyötä ja monikeskushankkeita liittyen kehitysvammaisten ikääntymiseen, ravitsemukseen, harvinaisiin kehitysvamma ja
epilepsiaoireyhtymiin ja suomalaiseen tautiperintöön.

Ote luennosta: Kehitysvamma on oire aivokuoren toiminnanhäiriöstä, mutta kehitysvammaa ei voida paikantaa mihinkään tiettyyn aivokuoren osaan vaan lukuisia aivokuoren alueita tarvitaan ajatteluun sekä ymmärrykseen. Ei myöskään ole olemassa erityisiä älykkyysgeenejä vaan arvioidaan, että joka kolmas kaikista perimämme geeneistä liittyy älykkyyteen. Toisaalta yhden geenin mutaatio saattaa johtaa vakavaan kehitysvammasairauteen.

>> Kuuntele Maria Arvion luento



Tuula-Vasankari-200.jpgLääketieteellisen tiedekunnan työelämäprofessori Tuula Vasankari piti 1.11.2017 professoriluentonsa otsikolla Keuhkosairaudet ja niiden riskitekijät – kuka hoitaa ja kuka ennaltaehkäisee?

Vasankarin tavoitteena työelämäprofessorikaudella on edistää keuhkosairauksien ehkäisyä, kehittää keuhkosairauksien opetusta ja osaamista terveydenhuollon eri toimipisteissä, lisätä yhteistyötä ja tietoa keuhkosairauksia hoitavien tahojen, virastojen ja päättäjien keskuudessa sekä lisätä keuhkosairauksien tutkimusta useilla eri osa-alueilla.

Ote luennosta: Keuhkosyöpä on miesten toiseksi yleisin ja naisten neljänneksi yleisin syöpälaji. Uusia tapauksia on noin 2 500 vuosittain. Sairastuneista on viiden vuoden kuluttua elossa vain noin 10 prosenttia. Keuhkosyövän ylivoimaisesti tärkein riskitekijä on tupakointi. Asbesti, maaperän radon ja muutamat muut ympäristöaltisteet lisäävät keuhkosyövän riskiä. Keuhkoahtaumatauti, keuhkofibroosi ja tuberkuloosi on liitetty myös keuhkosyöpäriskiin.
>> Kuuntele Tuula Vasankarin luento


Mirjamaija-Mikkila-erdmann-20.jpgKasvatustieteen professori Mirjamaija Mikkilä-Erdmann piti 11.10.2017 professoriluentonsa otsikolla Suomalainen opettajankoulutus tänään ja tulevaisuudessa-  Bildung durch Wissenschaft?. Hänen keskeisimpiä tutkimusaiheitaan ovat tekstin ymmärtäminen, kokeellinen oppimateriaalitutkimus esim. digitaalinen oppimateriaali, aikaisemman tiedon merkitys systeemisten ilmiöiden oppimisessa, moneen internetlähteeseen samanaikaisesti kohdistuva tiedonhaku- ja oppimisprosessi, asiantuntijaksi oppiminen esim. lääkäri ja opettaja sekä tutkimustaitojen merkitys opettajan asiantuntijuuden kehittämisessä.

Ote professoriluennosta: Tulevaisuuden opettajankoulutuksessa on tärkeää luoda opettajille – kaikille opettajille – elinikäisen oppimisen jatkumo, jossa peruskoulutuksen jälkeenkin opettajilla olisi mahdollisuus osallistua tiedeyliopiston antamaan systemaattiseen täydennyskoulutukseen. Näin opettajien peruskoulutuksessa omaksuma tutkiva ote ja pedagoginen silmä auttavat kriittisesti havainnoimaan ja tutkimusperusteisesti kehittämään koulun käytäntöjä siten, että suomalainen koulu jatkossakin on maailman paras.
>> Kuuntele Mirjamaija Mikkilä-Erdmannin luento


lummaa200.jpgEvoluutiobiologian professori Virpi Lummaa piti 11.10.2017 professoriluentonssa aiheesta Vanhenemisen biologia - mitä kirkonkirjat ja myanmarilaiset työnorsut paljastavat ikääntymisestä. Hänen erikoisalaansa ovat ikääntymisen sekä eliniän ja luonnollisen valinnan tutkimus sekä historiallisten kirkonkirjojen innovatiivinen käyttö evoluutiotutkimuksessa.

Ote professoriluennosta: Aloitin vanhenemisen biologian tutkimukseni menemällä ajassa taaksepäin 1700-luvun Suomeen. Vanhoihin kirkonkirjoihin on kirjattu koko elämänkaari kymmenille sukupolville suomalaisia: minkälaisiin olosuhteisiin he syntyivät, minkälaisen sosiaaliasen aseman saavuttivat, milloin menivät naimisiin, montko lasta he saivat ja loppujenlopuksi: missä iässä ja mihin kuolivat. Näitä pappien kirjaamia kirkonkirjoja tutkimalla olemmekin oppineet paljon nistä syistä, jotka johtavat erilaisiin elinikiin eri aikausina.
>> Kuuntele Virpi Lummaan luento


Hanna-Thoren-200.jpgSuu- ja leukakirurgian professori Hanna Thorén piti 11.10.2017 professoriluentonsa aiheesta Lasten kasvoluiden murtumien erityispiirteet. Hänen erityisalaansa ovat kasvoluiden murtumat ja ortognaattinen eli purennan hoitamiseen liittyvä kirurgia. Thorén aloitti Turun yliopiston suu- ja leukakirurgian professorina maaliskuussa 2017.

Ote professoriluennosta: Kun hoidetaan aikuisia potilaita, me seuraamme heitä kolme kuukautta, joissain murtumissa ehkä vuoden verran,  ja kun kaikki on parantunut hyvin, potilaalle voidaan sanoa, että hoito päättyy ja näkemiin. Mutta pikkulapsille ei voi sanoa näkemiin. Heitä täytyy seurata ja se johtuu siitä, että lapsen luusto kasvaa ja kehittyy, ja kun kasvavaan luustoon tulee murtuma, siitä voi seurata kasvuhäiriö ja kasvuhäiriöstä voi seurata hyvinkin hankalia ulkonäöllisiä ja toiminnallisia ongelmia.

>> Kuuntele Hanna Thorénin luento


Tilastotieteen professori Kari Auranen luennoi 27.9.2017 aiheesta Epävarmuudesta, uusiutumisesta ja karhuista

Ote luennosta: Hyvät kuulijat, itselleni karhu tuli mieleen, kun pohdin, kuinka eri tieteenalojen edustajat kohtaavat. Minusta tuntui, että minä, tieteenalani tai mikseipä yleisemmin mikä tahansa numeroihin perustuva epäsuora päättely, saattoi saada karhun roolin. Toisen alan edustajan mielessä määrällisten menetelmien käyttöä tuntui usein ohjailevan pelko siitä, että kaikki ei menisi oppikirjan mukaan. Olisi osattava käyttää oikeita sanoja ja oikeita toimenpiteitä, rituaaleja, joitten salat kätketään kreikkalaisten kirjainmerkkikoodien taakse.

>> Kuuntele Kari Aurasen luento


Jaakko-Rinne-480.jpgNeurokirurgian professori Jaakko Rinne luennoi 27.9.2017 aiheesta Neurokirurgia - työpajasta akatemiaan


Ote luennosta: Tavoitteenamme on oikea-aikainen, vaikuttava hoito. Se ei toteudu arvaamalla. Siksi systemaattinen ja jatkuva hoitojemme kehittäminen ja tulosten arviointi on välttämätöntä. Kliininen lääketieteellinen tutkimus on nähtävä oleellisena osana työtämme ja potilaidemme hoitoa - jokainen potilas on tutkimuspotilas ja tutkimus on tie yksilölliseen hoitoon.

>> Kuuntele Jaakko Rinteen luento


Louis-Clerc-14.jpgPoliittisen historian professori Louis Clerc luennoi 27.9.2017 aiheesta Kleio anarkiassa. Näkökulmia kansainvälisten suhteiden ja ulkopolitiikan historiantutkimukseen.

Ote luennosta: Samalla kun kansainvälisten suhteiden historia on laajentanut tarkastelunsa muihinkin kuin vain valtiollisiin toimijoihin, se on kiinnittänyt huomionsa politiikan lisäksi muun muassa kulttuuriin, eri toimijoiden mielikuviin ja psykologiseen ympäristöön sekä myös talouteen. Historioitsija pyrkii ymmärtämään poliittisia, sosiaalisia ja kulttuurisia olosuhteita sekä tunnetiloja, joissa menneisyyden ihmiset ovat toimineet. Refleksinomainen halu ymmärtää ilmiöitä ja tapahtumia laajasti ja oikeissa asiayhteyksissään, niin menneisyydessä kuin nykyajassakin, on tietynlainen tapa suhtautua maailmaan. Tämä asenne lienee historiantutkimuksen tärkein anti, tärkeämpi kuin tyhjä lukeneisuus tai ” menneistä virheistä oppiminen”.

>> Kuuntele Louis Clercin luento
Asiasana:
Tagit:

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto