67P-komeetasta irronneista hiukkasista löytyi natriumia
​Oikealla: Hyvin hauras pölyhiukkanen kerättiin noin 10–20 kilometrin etäisyydeltä komeetasta lokakuun 2014 lopussa. Hiukkanen on noin puoli millimetriä leveä ja kymmenesosa millin korkuinen. Vasemmalla: Hiukkanen, joka hajosi kerätessä. Hiukkanen on noin kolmasosa millin leveä ja sen korkeus on noin viidesosa sen leveydestä.

​Rosetta-luotaimen The Cometary Secondary Ion Mass Analyser -laite (COSIMA) mittaa komeetasta irtoavan pölyn ominaisuuksia. Tutkimuksiin ovat osallistuneet Turun Yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitoksen tutkijat dosentti Harry Lehto ja tohtorikoulutettava Boris Zaprudin Tuorlan observatoriosta. Ensimmäiset tutkimustulokset julkaistiin Nature-tiedelehdessä.

– On yllättävää, että pölyhiukkasissa ei näy selviä merkkejä jäästä. COSIMAn massaspektrometrillä saatiin myös toinen yllättävä tulos, sillä erilaisten mineraalien ja orgaanisten aineiden lisäksi pölyhiukkasissa on paljon natriumia, mikä on odottamaton piirre komeetalle, kertoo Lehto.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun komeetasta irtoavia pölyhiukkasia voidaan kerätä aivan komeetan vierestä. Vaikka komeetta oli mittaushetkellä noin 500 miljoonan kilometrin päässä Maasta, ovat COSIMAn lähettämät kuvat selkeitä.

– Hiukkaset ovat huokoisia ja hauraita. Suurimmat niistä näyttävät murtuvan kerättäessä, vaikka luotain liikkuu hyvin hitaasti. Hiukkaset ovat paljon hauraampia kuin esimerkiksi lumihiutaleet, Lehto havainnollistaa.

Tutkijat uskovat hiukkasten olevan peräisin vuodelta 2009, kun komeetta ohitti Auringon, sekä neljän vuoden ajalta sen jälkeen. Tuolla aikavälillä komeetta oli niin sanotusti talviunessa ja kaukana Auringosta, joten Auringon vaikutus ei enää riittänyt poistamaan siihen planeettojen välisestä avaruudesta kertyneitä hiukkasia.

Irtoavat hiukkaset luovat komeetalle pölypyrstön

67P-komeetan pinnalla on paksu pölykerros, joka kuoriutuu vähitellen pois, kun komeetta lähestyy Aurinkoa. Irtoavista hiukkasista muodostuu komeetalle tunnusomainen pölypyrstö. Pölyn irtoamisen myötä paljastuu myös komeetan todellinen pinta. COSIMA seuraa pölyhiukkasten rakenteen, koon ja koostumuksen kehitystä komeetan elinkierron aikana.

COSIMA on yksi kolmesta Rosetan emoaluksella olevasta pölyä tutkivasta laitteesta, ja ainoa joka on varustettu mikroskoopilla. Mittaukset on tehty 2014 elokuun ja lokakuun välillä, jolloin Rosetta kiersi komeettaa alle 30 kilometrin etäisyydellä. Tutkimusryhmä mittasi yksittäisten pölyhiukkasten alkuainepitoisuuksia ja kuvasi niitä mikroskoopilla.

Turun yliopiston tutkijat ovat saaneet 67P-komeettaa koskevaan tutkimukseen tukea Suomen Akatemialta. Tutkimukseen kuuluu myös komeetan pyrstön seuraaminen Kanariansaarilla sijaitsevalla pohjoismaisella NOT-kaukoputkella.

Suomesta COSIMA-tutkimuksessa on ollut mukana myös Ilmatieteen laitos.

Nature-tiedelehdessä julkaistu artikkeli: http://www.nature.com/nature/journal/vaop/ncurrent/full/nature14159.html

JV


Tilaa uutiskirje
Seuraa uutisia (RSS)

 

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 27.1.2015 9:10 ,  Päivitetty 28.1.2015 8:54

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto