CIMOlaisille tarjolla: Suomen historia kolmessa viikossa
Suomen historian oppiaine panee parastaan kiteyttääkseen Suomen menneisyyden ja nykypäivän kolmen viikon kesäkurssipaketiksi. Osallistujina on 24 yliopisto-opiskelijaa eri puolilta Eurooppaa.

​Janus-sali on täynnä eri puolilta Eurooppaa saapuneita yliopisto-opiskelijoita. Tiukan karsinnan jälkeen nämä suomen kielen ja kulttuurin opiskelijat valikoituivat kolmen viikon tehokurssille. Tavoitteena on piirtää esiin koko Suomen tarina.

– Alussa oli jää, puolalainen Wojtsek Tatarynowicz kiteyttää ensimmäisen luennon lähtökohdan.
 
Jääkaudesta kahlattiin parissa tunnissa keskiajan alkuun, sen jälkeen edetään verkkaisempaan tahtiin. Pääpaino on itsenäistyvän ja itsenäisen Suomen ajassa.
 
- Kurssiin kuuluu luentoja sekä pienryhmiä, joissa voidaan pureutua tarkemmin luennoilla epäselviksi jääneisiin kohtiin. Ryhmissä ratkaistaan ongelmatehtäviä ja keskustellaan historian tulkinnoista sekä Suomen erikoispiirteistä. Me myös tutustumme historiallisiin kohteisiin kuten Aboa Vetukseen, Turun linnaan ja Seilin saareen. Lopuksi jokainen kirjoittaa valitsemastaan aiheesta esseen, kurssisihteeri, Suomen historian tutkijatohtori Suvianna Seppälä sanoo.

Esille se, mitä ei kirjoissa lue

Kurssi on ensimmäinen laatuaan. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio CIMO on ostanut vuosittain suomalaisilta yliopistoilta kesäkursseja eurooppalaisille yliopisto-opiskelijoille, mutta niissä on keskitytty kielikoulutukseen. Tänä vuonna on haluttiin tarjontaan myös Suomen historiaa. Turun yliopisto voitti kilpailutuksen, ja opiskelijat kokevat valinnan onnenpotkuna.
– Turun merkitys on ollut niin merkittävä Suomen historiassa. Täällä historiaa pitää opettaa, romanialainen Peter Bányai sanoo.
 
Kurssille valittiin osallistujat tiukan karsinnan kautta. Etukäteen piti muun muassa perustella, mitkä asiat haluaa oppia. Bányailla on kolme suurta kysymystä: Millaiset ovat Suomen todelliset suhteet Venäjään, miksi Suomi ei kuulu Natoon ja miksi Suomi haluaa eroon EU:sta.
 
– Olen seurannut Romanian uutisia, ja siellä on kerrottu Suomen halusta irtautua EU:sta. Miksi, Bányai kysyy.
 
Unkarilainen Meri Juhos puolestaan kaipaa tietoja, joita ei ole kirjattu historiankirjoihin. Häntä kiinnostaa erityisesti se, miksi Suomessa taidehistoria ja historia kulkevat käsi kädessä, monissa maissa kun ne ovat kaukana toisistaan. Wojtsek Tatarynowicz on kiinnostunut suomalaisesta kansanperinteestä, niin Kalevalasta kuin perinteisistä soittimistakin.

Tarjolla tuorein tieto

Suomen historian professori Timo Myllyntaus kuuntelee kysymyksiä ja toiveita mielenkiinnolla. Hän kiteyttää kurssilaisten odottavan paitsi tietoja, myös tulkintoja, ja niitä on luvassa. Oppiaine on valjastanut kurssille peräti 11 opettajaa. Jokainen tuo mukanaan tuoreimman tiedon omasta tutkimusaiheestaan. 

– Kurssi antaa myös meille uusia mahdollisuuksia. Tohtoriopiskelijamme saavat kokemusta opettamisesta, ja olemme ottaneet kurssilla käyttöön aivan uutta oppimisteknologiaa, Myllyntaus sanoo.
 
Slovakialainen Ivona Mendelová odottaa paitsi historiatietoa, myös kielitaidon kohentumista. Kaikki opetus kun tapahtuu suomeksi, ja sitä kurssilaiset pyrkivät käyttämään myös vapaa-ajallaan.  Saksalainen Philipp Seuferling korostaa keskustelun merkitystä.
 
– Keskustelu vie tiedettä eteenpäin, Seuferling sanoo.
 
Keskustella saavat myös ne 72 opiskelijaa, jotka osallistuvat kahdelle Turun yliopistossa järjestettävälle CIMOn tilaamalle suomen kielen kurssille. Kaikkiaan CIMO tarjoaa Suomessa kesäkurssin yli 200 eurooppalaisopiskelijalle, heistä 96 opiskelee Turussa.

 

Erja Hyytiäinen

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 16.7.2015 12:50 ,  Päivitetty 16.7.2015 12:56

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto