Merenkulku autonomisoituu ‒ Turun yliopiston tutkimus vauhdittaa globaalia murrosta
​Rolls-Roycen havainnekuva miehittämättömästä aluksesta

​Tekesin rahoittamassa AAWA-hankkeessa (2015‒2017) Turun yliopiston tutkijat selvittävät autonomisen merenkulun edellytyksiä sensoriteknologian, vahingonkorvauskysymysten ja liiketoiminnallisten muutosten näkökulmista. Tutkimusta tehdään tiiviissä yhteistyössä hankekonsortioon kuuluvien yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa.

‒ Turun yliopistolla on merkittävä rooli AAWA-projektissa, jossa tavoitellaan monialaisia, toisiaan täydentäviä tutkimusnäkökulmia. Turun yliopiston tutkijat ovat mukana monitieteisellä tutkimusportfoliolla kolmessa hankkeen neljästä tutkimusohjelmasta, sanoo Esa Jokioinen Rolls-Roycelta.

Sensorifuusio mahdollistaa laivan ympäristön havainnoimisen

Turun yliopiston Technology Research Centerin (TRC) tutkimus hankkeessa keskittyy laivan ympäristön havainnoimiseen ja erityisesti erilaisten kameroiden  käyttöön sekä kameroiden ja tutkan tuottaman datan yhdistämiseen. 

Autonomisen laivan reitiltä on huomioitava äärimmäisen luotettavasti kaikki kohteet, jotka vaativat kurssimuutoksia tai nopeita väistötoimenpiteitä, mikä vaatii uutta sensoriteknologiaa.

‒ Mikään yksittäinen sensori tai sensorityyppi ei voi taata täyttä luotettavuutta esimerkiksi kaikissa sääolosuhteissa. Tästä syystä sensorifuusio eli useamman erilaisen sensorilähteen tuottaman tiedon tehokas yhdistäminen on olennainen osa kaikkien autonomisten kulkuneuvojen ‒ niin maalla, merellä kuin ilmassa ‒ toteutusta, kertoo erikoistutkija Jonne Poikonen.

Autonomia muuttaa vahingonkorvauskysymyksiä

Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa tutkitaan osana AAWA-hanketta alusten autonomisuuden vaikutuksia vahingonkorvausvastuun muodostumiseen ja hallintaan. Yksi pääkysymyksistä on, missä määrin aluksen valmistajat, kuten telakka tai autonomisen järjestelmän valmistaja, voivat olla aiheutuneista vahingoista vastuussa.

Nykyisin vastuu onnettomuuksista perustuu lähtökohtaisesti ihmisen huolimattomaan toimintaan tai laiminlyöntiin. Autonomisen merenkulun myötä vahinkoasetelmista tulee osittain uudenlaisia.

‒ Juridisesti asetelma muuttuu hankalaksi, jos vahinko ei olekaan enää seurausta ihmisen huolimattomuudesta, vaan autonomisen järjestelmän tekemästä virheestä, sanoo projektitutkija Felix Collin.

Muutos autonomiseen merenkulkuun tapahtuu vähitellen

Kauppakorkeakoulun tutkijat laativat hankkeessa globaalia muutoskarttaa autonomisesta siirtymästä, markkinoista ja toimijoista. Autonomisen merenkulun kehittäminen on hankkeessa tunnistettu systeemiseksi innovaatioksi, jossa tekninen ja yhteiskunnallinen muutos kulkevat rinnakkain.

‒ Ilmiössä kiinnostavaa on se, miten eri toimijat omaksuvat uusia autonomisuutta lisääviä innovaatioita, ja miten ne todennäköisesti mullistavat alan rakenteita. Innovaatiot kasaantuvat systeemitason muutokseksi, joka muuttaa merenkulun ja laajemminkin yhteiskunnan toimintatapoja. Merenkulun lähihistoriassa esimerkiksi konttien käyttöönotto on ollut tällainen muutos, sanoo kehityspäällikkö Jouni Saarni.

‒ Autonomisen merenkulun myötä nykyiset toimijat joutuvat pohtimaan liiketoimintamalliensa muokkaamista rakentamalla uudenlaisia verkostoja ja palvelutarjontaa. Myös merenkulun ulkopuolelta on odotettavissa uudenlaisia ratkaisuja sekä toimijoita alalle, toteaa dosentti Hannu Makkonen.

Tutkijat arvioivat, että autonomisia prosesseja otetaan kasvavassa määrin kaupalliseen käyttöön seuraavien 2‒3 vuoden aikana.

‒ Merenkulun autonomisuuden kehitys ei tarkoita kertahyppäystä täysin autonomiseen laivaan vaan enemmänkin erilaisten laivaprosessien autonomisuuden asteittaista kasvua. Laajempi autonomisen merenkulun aikakausi alkaa, kun teknologiset, liiketoiminnalliset ja yhteiskunnalliset olosuhteet tämän mahdollistavat, todennäköisesti 2020-luvulla, sanoo johtaja Antti Saurama.

AAWA-hanke pyrkii analysoimaan autonomiseen merenkulkuun liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia useista eri tieteellisistä ja merenkulun toiminnan näkökulmista. Hankkeen yrityskumppanit ovat Rolls-Royce, DNV GL, NAPA, Deltamarin ja Inmarsat. Turun yliopisto, Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Åbo Akademi ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ovat hankkeen tutkimuskumppaneita. Tekesin rahoittaman Hankkeen kokonaisbudjetti on 6,5 miljoonaa euroa, ja se jatkuu vuoteen 2017 asti.

Meri ja merenkulku on yksi Turun yliopiston uuden strategian tutkimuksen temaattisista kokonaisuuksista. Teema-alueeseen liittyvää monitieteistä tutkimusta tehdään lukuisissa eri yksiköissä ja tutkimushankkeissa.

Lisää aiheesta:

>> Rolls Roycen tiedote: Rolls-Royce unveils a vision of the future of remote and autonomous shipping

TS
Kuva: Rolls-Royce

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 13.4.2016 12:45 ,  Päivitetty 14.4.2016 12:58

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto