Humanitaarisen työn politisoituminen hankaloittaa avunantoa
​Jani Leino esitelmöi seminaarissa humanitaarisen avun kansainvälisoikeudellisesta asemasta.

​Haavisto puhui seminaarissa humanitaarisen avun politisoitumisesta. Haaviston mukaan muun muassa Lähi-idän ja Itä-Ukrainan kriisit ovat osaltaan heikentäneet humanitaarisen avustustoiminnan nauttimaa arvostusta maailmassa.

– On paljon eri toimijoita, jotka toimivat humanitaarisen lipun alla. Kaikki avunantajat eivät toimi samojen kriteerien mukaan ja avulla voi myös olla poliittinen agenda. Se voi olla joko jonkun osapuolen tukemista tai joidenkin kriisin uhrien korostamista poliittisen tarkoitusperän mukaan.

SPR:n oikeudellinen neuvonantaja Jani Leino esitti myös huolensa humanitaarisen avun politisoitumisesta. Leinon mukaan avustusjärjestöjen toimintamahdollisuudet rajoittuvat, kun puolueettomuutta on hankala todentaa.

– Ihmisillä on oikeus saada apua. Paras tapa taata tämä on säilyttää avustustoiminnan integriteetti. Siinä vaiheessa, kun humanitaarisesta avusta tulee maailmanpolitiikan pelinappula, toimintamme vaarantuu merkittävästi, Leino linjasi.

Haavisto painotti hyvien neuvotteluyhteyksien merkitystä niin humanitaarisessa avussa kuin rauhantyössä.

– Asia, jota pidän kaikkein tärkeimpänä, on neuvotteluyhteyksien ylläpito myös vaikeisiin osapuoliin. Voiko Al-Shabaabin kanssa keskustella? Kyllä voi. Voiko Talibanin kanssa keskustella? Kyllä voi. Voiko ISISin kanssa keskustella, Haavisto kysyi, piti hetken tauon ja jatkoi naurahtaen: – Tätä olen yrittänyt selvittää.

Venäjän hybridisota palauttanut Euroopan maailmanpolitiikan keskiöön

Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhosen puheenvuoro käsitteli sodankäynnin uusia ulottuvuuksia. Hän eritteli Venäjän asevoimien komentajan kenraali Valeri Gerasimovin ajatuksia hybridisodasta.

– Gerasimovin mukaan uudentyyppisissä sodissa on laaja valikoima poliittisia, taloudellisia, tiedotuksellisia sekä humanitaarisia ja muita keinoja, joita yhdistellään ja tuetaan salaisin sotilaallisin toimin.

Korhonen totesi, etteivät epälineaarisen sodankäynnin periaatteet ole uusia historiallisesti tarkasteltuna. Myös Haavisto esitti saman huomion omassa puheenvuorossaan.

– Olen kysynyt itseltäni, mitä uutta hybridisodassa on. Eikö Kuusisen hallituksen asettaminen, Mainilan laukaukset ja desanttitoiminta ollut aikamoista hybridisotaa?

Haavisto kommentoi myös Itä-Ukrainan kriisiä ja löysi tämänhetkisestä poliittisesta ilmapiiristä yhtäläisyyksiä kylmään sotaan.

– Näemme vahvan etupiiriajattelun paluun, näemme idän ja lännen vastakkainasettelun paluun ja näemme myös NATOn paluun Eurooppaan. Yhdysvaltojen puolustusbudjetti on pienentynyt ja pääpaino on ollut Kiinan pussittamisessa eri tavoin. Nyt painotus on siirtynyt jälleen Eurooppaan.

 

Teksti ja kuvat: Heikki Kettunen

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 9.12.2014 16:15 ,  Päivitetty 10.12.2014 12:21

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto