Hyperlokaalit julkaisut - Suomen mediakentän uudet tulokkaat

​Tutkimuksen valossa perinteisellä paikallismedialla, kuten paikallis-, kaupunki- ja ilmaisjakelulehdillä, on keskeinen osa suomalaisessa mediamaisemassa. Tutkimuksessa tehdyn kartoituksen perusteella Suomessa ilmestyi edelleen noin 160 tilattavaa yhdestä kolmeen kertaa viikossa ilmestyvää sanomalehteä. Suurin osa niistä on pieniä paikallislehtiä. Ilmais- ja kaupunkilehtiä löydettiin yli 130 kappaletta. Lisäksi on lukematon määrä paikallisia harvemmin ilmestyviä julkaisuja, ilmoituslehtiä ja kausijulkaisuja.

Tutkimuksen mukaan Suomeen on syntynyt 2000-luvun aikana uudentyyppistä paikallista julkaisemista, jota voidaan kutsua hyperlokaaliksi. Hyperlokaaleihin julkaisuihin on laskettu mukaan julkaisut, jotka sijoittuvat perinteisen median ja sosiaalisen median väliin, rajautuvat maantieteellisesti varsin pienelle alueelle ja täyttävät yleisön osallistumisen mahdollisuuden sekä ajankohtaisuuden kriteerit.

Hyperlokaalit julkaisut toimivat pääosin verkkojulkaisuina, mutta useita julkaistaan rinnakkain verkossa ja painettuna versiona.

– Luonteeltaan, tavoitteiltaan ja liiketoimintamalleiltaan Suomeen syntyneet hyperlokaalit julkaisut ovat hyvin erilaisia. Osa on ammattimaisia, kuten esimerkiksi Kirkkonummella ilmestyvä Viisykkönen, osa taas enemmän harrastajamaisia, sanoo tutkimushankkeen johtaja, journalistiikan professori Jaana Hujanen Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanista.

Hyperlokaalit julkaisut harvoin rahan perässä

Yleisön osallistumisen näkökulmasta julkaisujen käytännöt vaihtelevat. Osa vastaanottaa juttuvinkkejä mutta ei kutsu lukijoita aktiiviseen vuoropuheluun. Joissakin julkaisuissa huomattava osa sisällöstä on lukijoiden ja yhteistyökumppanien tuottamaa. Julkaisu voi pyrkiä täyttämään koettua uutisaukkoa paikkakunnalla tai se voi keskittyä kertomaan paikallisista tapahtumista ja historian merkkipäivistä.

– Merkittävä hyperlokaalien julkaisujen tulevaisuutta koskeva kysymys on taloudellinen kannattavuus. Suurimmalla osalla ei ole liiketaloudellisia tavoitteita, vaan julkaisemisen syyt ovat muita. Vaikka enemmistö hyperlokaaleista julkaisuista ei tavoittele liiketaloudellista menestystä, ne vaikuttavat perinteisten paikallismedioiden toimintaympäristöön ja liiketoiminnallisiin mahdollisuuksiin, tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund Turun yliopiston Brahea-keskuksesta kertoo.

Tutkimuksessa on pohdittu myös syitä, miksi hyperlokaalin julkaisemisen nousu on ollut Suomessa verraten verkkaista, hitaampaa kuin esimerkiksi Ruotsissa.

– Yhtäältä perinteinen paikallismedia on Suomessa niin vahva, että taloudellisesti kannattavien uusien julkaisujen tulo markkinoille on haastavaa. Toisaalta paikallista informaatiota jaetaan ja kommentoidaan aktiivisesti Facebookissa, Hujanen sanoo.

Hankkeen tutkijat ovat julkaisseet interaktiivisen verkkoportaalin, jonne on koottu hankkeessa kartoitettuja julkaisuja ja jonne kuka tahansa voi ilmoittaa tietämästään julkaisusta.

 

HK

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 31.1.2018 8:55 ,  Päivitetty 31.1.2018 9:02

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto